Tohtori Höyhen

  Juuri äskein luin Iltiksestä, että suurella osalla kiinteistöverovelvollisia on tämä kiinteistöveron ensimmäinen erä maksamatta. Ja että viivästyskorko lähtee juoksemaan heti eräpäivästä, joka oli siis 8.8. Jokaikinen vuosi ainakin itsellä se kiinteistöveron maksu on myöhässä. Usein se on lopulta otettu automaattisesti veronpalautuksista. Ainakin minulle sekä lasku että kiinteistötiedote tulee aina paperiversiona, ja sitten se lasku hautautuu jonnekin lipaston uumeniin. Se tiedote nimittäin tuli jo tämän vuoden maaliskuussa. Onneksi nyt sitten selasin puhelinta ja löytyi tämä Iltiksen juttu aiheesta. Maksoin äsken. Vain 7 päivää myöhässä,

 Kuvassa on ihan oikea joogaaja, mutta nytpä ajattelin kirjoittaa naurujoogasta. Olen melko ennakkoluuloton uusille asioille, mutta villit hevosetkaan eivät saisi minua osallistumaan naurujoogaan. Joka siis ei ole edes mikään uusi asia. Siis se naurujooga.  Mielikuvani naurujoogasta on se, että siellä joku pellava-asuinen, keski-iän ylittänyt maailmojasyleilevä ja positiivisesti elämään suhtautuva mentaalivalmentaja polkkatukassaan opettaa kiusaantuneille porukoille, miten ihan vaan hahhaahaa- ja höhhöhhöö- hytkyen alkaa pian naurattaa oikeasti ja niin virtaa endorfiinit suonissa ja pissat housuihin, kun on niin hiton kepeää ja kivaa ja rentouttavaa. En usko. tuohan on vain kiusaannuttavaa ja myötähäpeän arvoista. Sen sijaan voisi kokeilla itkujoogaa. Katsottaisiin hautajaisvideoita ja luontoelokuvia, joissa leijona tappaa söpön kauriin, ja sitten annetaan vaan palaa. Eli hanat auki kunnolla. Se on puhdistavaa.  Tämän kirjoituksen aihe sai alkunsa siitä, kun oltiin siellä...

  Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin. No, nyt ollaan edetty siihen pisteeseen, että lapsoseni tosiaan eroaa avoliitostaan ja muuttaa takaisn kotiin siksi ajaksi, kunnes löytää mieluisen asunnon. Hän ei siis ole koskaan aiemmin asunut yksin, joten ymmärrän hyvin sen, miten tärkeää on uuden asunnon sijainti ja ulkoasu. Plus se, että se on lähellä työpaikkaa. Silti minulla on surullinen olo. Tytön avomies on kiltti ja suloinen. Luotettava ja vieläkin tuntuu tekevän kaikkensa lapsoseni eteen. Ehkä vaan jotenkin heräsi liian myöhään siihen tosiasiaan, että parisuhteen ylläpitoon ei riitä se, että käyttää tietokonepeleihin isoimman osan yhteistä aikaa. Tyttäreni taas tuntui alussa liiankin innokkaasti leikkineen kotia, eli omi varsinkin keittiöhommat täysin itselleen. Sen mallin on tainnut ikävä kyllä saada minulta. Minulla ollut meidän perheessä päävastuu kotihommista ja mies hoitanut tekniset hommat, joihin oma kärsivällisyyteni ei riitä. Kyse on lähinnä työnjaosta, toki tykkä...

 Vesa-Matti Loiri nuorena, vuonna 1966. Oisko peräti Marimekon Matti-paita päällä? Harvoin kirjoitan kahta juttua samana päivänä. Mielestäni ei kenenkään muunkaan kannattaisi kirjoittaa blogia joka päivä, jollei ole asiaa, jos mielessä vaan rutiini, velvollisuus ja ehkä himo saada seuraajia. Itse pidän vain anonyyminä tätä päiväkirjanomaisesti ja en tunnetusti osaa muuttaa mitään rahaksi. Ehkä en tahdokaan. Vesa-Matti Loiri kuoli tänään. Asiaa osattiin odottaa, koska syöpää oli sekä kurkkutorvessa että maksassa. Plus diabetes plus sydämen vajaatoiminta. Vesa-Matti Loiri oli multilahjakkuus. Niitä asioita ehkä turha luetella tässä, koska kaikki tietävät ja jotka eivät tiedä, voivat googlettaa. Omia suosikkejani oli Veskun roolit elokuvissa vanhoilla päivillään, ne vakavat roolit, ei niinkään Turhapurot. Plus tykkäsin monista lauluistaan. Olin myös yleisön joukossa yhtenä päivänä 80-luvun loppupuolella, kun hän lauloi ja soitti huilua. Seuraavana päivänä synnytin esikoispoikani. Oike...

 (Kuvassa Miss Universum vuodelta 1952, Armi Kuusela. Syntynyt 20.8 1934. Pituus 1,65 m) Olin haukkupaukun kanssa lenkillä ja törmäsin sellaiseen hyvänpäiväntuttuun, jota en ole nähnyt pitkään aikaan. Tuttava ei ollut heti tunnistaa minua, vasta sitten kun otin aurinkolasit pois. Sanoi että ei ollut tunnistaa, kun olen kuulemma niin "nuorekas". Että olen kuulemma nuortunut 10 vuotta. Kysymys taisi nyt kuitenkin olla lähinnä kohteliaisuudesta, vaikka toki lämmitti mieltä. Mitenkähän vanhalta olen sitten aiemmin näyttänyt? :P Tämä, miten itse itsensä näkee, on kyllä jännä juttu. Anorektikoistakin sanotaan, että he näkevät itsensä lihavina, vaikka oikeasti ovat lähes luurangoiksi riutuneita. Mullahan on ollut koko tämän vuoden jonkinlainen kriisi ulkonäön suhteen. Kun kuoli se lemmikki tammikuussa, jäi myös joka-aamuinen lenkkeily. Tuntui täysin idioottimaiselta laahustaa tuolla ilman koiraa. Sitten tietysti tuntui, että kuntokin rapautuu ja sen myötä koko ulkonäkö. Itse asiassa...

 Viikonloput festarit on nyt festaroitu ja aikaa vietetty hyvien ja samanhenkisten ystävien kanssa. Samat ikäkriisit ja muut tärähtelyt tuntuvat kuuluvan asiaan itse kullakin. Onneksi asioista tosiaan voi ja kannattaa keskustella. Eilen juttelin itseäni puolet nuoremman tuttavan kanssa työuupumuksesta. Hän totesi, että hänen kilpailuhenkisyytensä ja miellyttämisentarpeensa ajoivat lopulta väsymykseen, josta ei pelkästään lepäämällä selvinnyt. Kerroin omasta tilanteestani, eli että aloin käydä juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, kun alakulo ei tuntunut hellittävän. Se mainitsemani käynti siellä psyk.sh:lla oli oikein mukava. Meillä toimi kemiat ja aika kului vähän liiankin nopeasti. Tarkoitus olisi nyt ainakin aluksi käydä parin viikon välein juttelemassa. Päätin myös, ja samaa suositteli tämä hoitajakin, että annan itselleni nyt luvan unohtaa työelämän vaatimukset hetkeksi. Siis kuukausiksi. Ja palata asiaan vasta sitten, kun oikeasti tuntuu siltä että on hyvä ja vahv...

  Luin Tuomas Nyholmin kirjoittaman kirjan Samu Haberista. Loistavasti kirjoitettu yli 500- sivuinen teos. Suosittelen. Uskon että Nyholm oli saanut tuotua parhaalla mahdollisella tavalla esille Samun äänen ja kädenjäljen.  Sunrise Avenue on aina kuulunut suosikkibändeihini. Samu Haber on sen keulahahmo. Sunrise Avenue perustettiin 2002 ja 2019 se ilmoitti lähtevänsä jäähyväiskiertueelle, joka tosin siirtyi koronaepidemian vuoksi. Oli mielenkiintoista lukea tarinaa. Pidin siitä, ettei kirja ollut täynnä rokkikukkoilua ja örvellystä, vaikka toki sitäkin oli. Oli myös todellista luxusta, jolloin lenneltiin yksityiskoneella ympäri maailmaa ja juhlia ja kohtaamisia riitti. Tapahtumia kerrottiin loogisessa järjestyksessä. Välillä oli haastateltu myös muista henkilöitä, jotka sidoksissa yhtyeeseen eri tavoin, Avoimesti Haber kertoi myös nuoruuden lomaosakemyyntitouhuista ja niihin liittyvistä sotkuista, joista sai lopulta vankeustuomionkin (ehdollisen). Oli myöskin mielenkiintoista ...