Helteisen heinäkuun loppupuolen mietteitä.
Muutama päivä tuli taas oltua asuntoauton kanssa leirintäalueella. Sää todellakin suosi. Helle tekee ihmiset raukeiksi ja kaikki ikäänkuin hidastuu. Merivesi oli kuin linnunmaitoa. Eikä ollut vielä sinilevää. Sellainen "ikuinen kesä"-fiilis tuli, kun katseli rannalle vaeltavia ihmisiä. Tänä kesänähän Suomessa on oikein urakalla hukuttu. En ota asiaan enempää kantaa kuin että hämmästelen sitä, että miten ihmeessä ja miksi aikuiset uimataidottomat ylipäänsä menevät syviin vesiin? Ja lasten kanssahan nyt muutenkin saa olla silmät selässäkin ja vastuu kyllä on aikuisella. Kesä saa vähän surulliseksikin. Sen takia, että se aina loppuu myös. Varsinkin kun kesäkuu oli sään puolesta huono, niin nyt tuntui, että kaikki tekeminen ladattiin heinäkuuhun. Elokuuhun sitten taas kuuluu koulunalkuja ynnä muuta tyhmää. 😎 Itselläni ei toivoakseni ala koskaan enää mitkään työt. Ainakaan mitkään ei-kiinnostavat pakkotyöt.