Tekstit

Muikkari

 Te-toimisto on uudistanut toimintatapojaan ja palkannut lisää henkilökuntaa työllisyyden edistämiseksi. Jos työnhakija on tottelematon, hän ei automaattisesti joudu heti karenssiin, vaan hänelle lähetetään muistutus. Jos olet kirjoittanut työnhakusuunnitelmaasi, että sinulla on vaikkapa tilattuna paikkavahti, joka ilmoittaa avoimista työpaikoista, ja olet laittanut päivämääräksi vaikka että 11.5 asti tämä suunnitelma (kun pidemmäksi aikaa ei voinut laittaa, koska sivusto hyväksyy vain tietyn ajanjakson), ja sitten et muista jatkaa sitä päivämäärää 12.5, niin sinulle lähtee työkkäristä automaattisesti muistutus, jossa korostetaan velvollisuuksiasi työnhakijana. Sellainen kaksisivuinen paperi, jonka posti kantaa noin viikkoa myöhemmin kotiisi. Herää vaan kysymys, että miksei sieltä työkkäristä SOITA se vastapalkattu työllisyyden edistäjä ja muistuta ystävällisesti? Onko se karenssilla uhkailu siis työn suola? Sekö edistää työllistymistä? Onko tullut pieneen mieleen, että nimenomaan talo

Keittiöpsykologiaa (osa 1)

Kuva
 Jossain joku "ammattilainen" piti keittiöpsykologiaa vaarallisena ja harhaanjohtavana, mutta omasta mielestäni se on mitä loistavin tapa pohtia asioita ja laittaa palikoita järjestykseen. Uskon maalaisjärkeen. Toki ihminen omista lähtökohdistaan johtuen näkee omanlaisiaan ongelmanratkaisuja. Se sallittakoon. Minullekin on joskus sanottu, kun aina vouhkaan ruokavalioista ja painosta jne, että on varmaan jokin syvällä oleva, käsittelemätön asia. No kun ei ole. Olen nuorena hoippunut anorexian rajalla, kun päätin vähän olla laihdutella ja sen jatkumona minulla oli 10 vuotta bulimia. Joka loppui kuin seinään, kun kyllästyin koko asiaan. Siis oksentamiseen. En onnistunut onneksi tuhoamaan hampaitani ja niiden kiillettä, kuten useille kuulemma käy. Ja onhan sitä bulimiaa ollut ns. paremmissakin piireissä. Kuten Prinsessa Diana, Jane Fonda etc. Siihen nuoruuden laihdutusvimmaan minulla oli kyllä ihan syykin,eli silloisen poikaystävän ajattelematon kommentti. Vaikka vouhkaan aika aj

Insomnia

Kuva
"  Unettomuus   ( lat.   insomnia ) tarkoittaa kyvyttömyyttä   nukkua   riittävästi [   , kuten nukahtamisvaikeutta, unessa pysymisen vaikeutta, varhaista heräämistä tai virkistämätöntä unta, joita esiintyy nukkumismahdollisuudesta riippumatta. [2] Unettomuutta voi tapauksesta riippuen kuvata reaktioksi,  oireeksi  tai  unihäiriöksi . Tilapäinen unettomuus on tavallinen reaktio elämäntilanteen muutoksiin. Unihäiriötasoista unettomuutta kutsutaan  unettomuushäiriöksi , jolloin unettomuus on riittävän pitkäkestoista (yli 1-3 kk), ei ole seurausta erilaisista muista altisteista tai sairauksista ja aiheuttaa merkittävää valveenaikaisen  toimintakyvyn  laskua." Tohtori Höyhen on tänä keväänä kärsinyt unettomuudesta. Ennen nukkuminen ja nukahtaminen toimi ihan "lekalla päähän"- mentaliteetillä, eli uni tuli nopeasti ja vasta aamulla heräsin. Ainoat vaikeudet nukkumisessa esiintyivät yleensä vähän ennen täysikuuta sekä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Nykyiset ongel

Alkoholi ja geenit

Kuva
 Kevät tulee ja sosiaalinen elämä elpyy. Terassit täyttyvät ja seurustelujuoma alkoholi virtaa. Asun sellaisessa kesämatkailukaupungissa, ja rannalla kulkiessa näkee monenmoista ja on välillä itsekin mukana monenmoisessa. Minulla on biologisessa suvussani henkilöitä, joille alkoholi on maistunut. Biologinen isäni oli alkoholisti. Pari sisarustani sekä joivat että käyttivät huumeita. Toisella käyttö loppui vakavaan kolariin, toisella sekä järkiintymiseen että vakavaan sairauteen. Kolmas sisarukseni taas ei alkoholin kanssa lätrännyt. Äidin isälle Pohjois-Pohjanmaalla juoma maistui ja myös puukko heilui välillä.  Adoptiovanhempiani en sitten taas koskaan tainnut nähdä humalassa. Konjakkia oli aina kaapissa, mutta sydänlääkkeeksi, Paljon puhutaan näistä geeneistä. Periytyykö alkoholismi? Tai alttius alkoholismiin? Vai onko se ympäristö ja seura, joka ratkaisee? En jaksa nyt alkaa googlettaa, että mitä rottakokeet sanovat. Siitä olen kuitenkin melko varma, että viehtymys pään sekoittamisee

Suorituksia

Kuva
 Mietin tässä suorituksia ja suorittajia. Väitän, että joka iikka meistä on enemmän vai vähemmän suorittaja. Jotkut suorittavat uraansa, jotkut kodinhoitotaitojensa kanssa, jotkut ulkonäkönsä muokkaamisen kanssa jne jne. Se lienee ihan ok ainakin niin kauan, kunhan suorittamisesta ei tule riesaa itselle tai läheisille. Toisaalta jonkun yksityiskohtainen esitelmöinti esim pyykin mankeloinnin tärkeydestä on melkolailla koominen ajatus tällaiselle, joka viikkaa kaiken kuivausrummusta suoraan kaappiin. Olen laittanut muutama viikko sitten siemeniä itämään. On tomaattia, auringonkukkaa, kesäkurpitsaa, orvokkeja ja lavendelia. Ne kasvavat pienissä turveruukuissa eräässä tyhjänä olevassa huoneessa ja käyn sumuttelemassa niitä kerran päivässä. Täytyy sanoa, että toistaiseksi ovat kasvaneet helvetin heikosti ja hitaasti, vaikka on ollut muoviakin päällä edesauttamassa itämistä. En oikeastaan tiedä, miksi aloitin ko. idätystyön? Miksen mennyt vain taimikauppaan kesäkuussa, kuten ennenkin olen te

Stressivatsa

Kuva
 60 ei ole uusi  50. Työpanos ja motivaatio ei ole kuusikympisellä työntekijällä sama kuin kymmenen vuotta nuoremmalla. Joidenkin mielestä työmotivaatio paranee vanhemmiten, mutta väittäisin, että riippunee paljon alastakin. Ja jossain kohtaa tulee se raja, että eläkkeellejäänti alkaa houkuttaa enemmän kuin päivittäinen raahautuminen sinne työpaikalle.  Tosin kaikille sitä rajaa ei tulee. "Emmä näitä hommia lopeta", sanoo tyyppi joka joko oikeasti rakastaa työtään, tai kuvittelee olevansa korvaamaton tai sitten oma elämä niin yksinäistä ja ikävää, että työ on sen suurin sisältö ja ilon aihe. Yksi asia, joka ei tunnu iän myötä muuttuvan, on stressivatsa. Lähes jokaikinen sunnuntain ja maanantain välinen yö sisältää heräilyä ja vessassa juoksemista, jos on työviikko alkamassa maanantaina, vaikka normaalisti nukun hyvin. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä moinen herkkävatsaisuus johtuu. Ilmeisesti jokin opittu tapa, joka jäänyt päälle.  Pienenä koulumatkalla saattoi ryhtyä sat

Luetun ymmärtäminen

Kuva
 Luetun ymmärtäminen voi tarkoittaa montaa asiaa. Opiskelijalle luetun ymmärtäminen OIKEIN on tärkeää. Kaunokirjallisuutta lukiessa voisi ajatella, että kukin meistä ymmärtää kirjan omalla tavallaan ja eri asiat nousevat kullekin tärkeiksi. Ja jos nyt ihan pilkkua aletaan viilaamaan, niin luettuhan ei pysty ymmärtämään ellei osaa sitä kieltä, jolla teksti on kirjoitettu. Somemaailmassa luetun ymmärtäminen tuntuu olevan välillä vaikeaa. Kirjoitin joku aika sitten omalle fb-sivulleni jotain siitä, että teen töitä nykyään siten, että minulle (kuten niille muillekin järjestelmässä oleville) tulee ilmoituksia vapaista keikoista, ja työn saa se, joka ensimmäisenä ilmoittautuu. Samaan aikaan minuun saattaa ottaa yhteyttä suoraan joku, jolle olen tehnyt töitä aiemmin. Erehdyin sitten kirjoittamaan, että en kauheasti pidä siitä, että sunnuntai-iltana aletaan kinuta töihin.  Viikonloppu on minulle vähän pyhä asia. Johtunee siitäkin, että joskus muinoin tein epäsäännöllistä työtä, ja tavallinen v