Huomioita
Olen jotenkin viime aikoina hämmästellyt itseäni ja lähinnä tapojani ajatella. Pitäisiköhän lähteä terapiaan? Tuntuu nimittäin siltä, että jotkut lapsuuden traumat ovat pulpahtaneet uudelleen pintaan. Lapsena siis koin usein olevani jotenkin ulkopuolinen, erilainen ja yksinäinenkin. En oikeastaan tarkasti osaa sanoa, että miksi. Ehkä se liittyy jotenkin erityisherkkyyteeni (jonka olen diagnosoinut itse). Aistin asiat aika vahvasti. Olen vaan viime kuukausina huomannut, että ajattelen asiat jotenkin oudosti ja jopa voisi sanoa että lapsellisesti. Minusta tuntuu hyvin siltä, että olen jotenkin näkymätön. Että esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa muita kuunnellaan enemmän kuin minua ja tunnen siis itseni jotenkin "sivuutetuksi". Ilmeisesti itseluottamuksessani on nyt jokin häiriö. Olen kuitenkin mielestäni ihan älykäs ja mieheni mukaan myös kaunis nainen. Eli ei mitään syytä kokea itseäni jotenkin huonommaksi kuin muut. Täytyy seurata tilannetta.