Tohtori Höyhen

  Olen nyt ottanut hyväksi tavaksi keittää aamuisin kaurapuuroa. Nimenosaan suurista hiutaleista, joissa paljonn ns. suutuntumaa. Haudutan puuroa sellaiset 15 minuuttia ja voi jessus kun voi olla hyvää. Laitan joukkoon yleensä hilloa ja myös raejuustoa, jos sattuu olemaan. Ja maitoa. Lapsena söin usein ennen kouluunlähtöä puuroa, ja laitoin siihen ihanaan, kuumaan puuroon hienoasokeria ja myös voisilmän. Jossain vaiheessa se puuronsyönti sitten väheni ja muuttui Corn Flakes- lautasellisiksi. Itsekin kuulun siihen naisryhmään, joka tuskailee sen ikuisen "pitäis pudottaa 5 kiloa"- asian kanssa. Alkanyt tympiä sekavat ravinto-ohjeet. Milloin mikäkin keto- tai pätkäpaastoruokailu pinnalla. Ymmärrän kyllä hyvien ja huonojen hiilihydraattien eron. Ja olen kokeillut ketodieettiä ja sillä saa kyllä painoa pois. Silti minusta ei ole siihen, että elämäntapani olisi hautaan saakka ketoruokavalio. Vaikka lihaa ja juustoja ja kaaliruokia sekä munia ihan mukava syödä ja nälkäkin pysyy loit

  Aloitin nyt eilen lievän masennuslääkityksen. Yksi tabu päivässä, merkki on Voxra. En ole nyt edes mitenkään erityisen alakuloinen, ja värejäkin alkanut löytyä, mutta ehkä tuo lääke voi toimia jonkinlaisena lisäboostina parempiin fiiliksiin ja elämänlaatuun. Se kuorolaulun aloittaminen on myös tehnyt hyvää. Ihmisellä on kuitenkin tarve olla osa jotain yhteisöä, ja kyllä meillä luovilla ihmsillä on myös tarve ilmaista itseämme ja päästellä höyryjä. Tästä voikin kätevästi hypätä aiheeseen hoitajalakko. En jaksa asiasta enempää jauhaa, koska informaatiota tulee joka tuutista, mutta on kyllä pöyristyttävää, jos oikeasti suunnitellaan pakkolakia, joka velvoittaisi myös irtisanoutuneet hoitajat tulemaan töihin. En osaa uskoa, että pakko olisi mikään kovin hyvä työmotivaattori. Ja kyllähän hoitajat tarvitsevat varmaankin liksaa lisää. Mutta se ei ole pelkästään ratkaisu. Tarvitaan myös hoitajia lisää niin ettei yksien ja samojen tarvitsisi joustaa loputtomiin. Ilmeisesti myös suunnitellaan