Itkujooga


 Kuvassa on ihan oikea joogaaja, mutta nytpä ajattelin kirjoittaa naurujoogasta. Olen melko ennakkoluuloton uusille asioille, mutta villit hevosetkaan eivät saisi minua osallistumaan naurujoogaan. Joka siis ei ole edes mikään uusi asia. Siis se naurujooga.

 Mielikuvani naurujoogasta on se, että siellä joku pellava-asuinen, keski-iän ylittänyt maailmojasyleilevä ja positiivisesti elämään suhtautuva mentaalivalmentaja polkkatukassaan opettaa kiusaantuneille porukoille, miten ihan vaan hahhaahaa- ja höhhöhhöö- hytkyen alkaa pian naurattaa oikeasti ja niin virtaa endorfiinit suonissa ja pissat housuihin, kun on niin hiton kepeää ja kivaa ja rentouttavaa. En usko. tuohan on vain kiusaannuttavaa ja myötähäpeän arvoista.

Sen sijaan voisi kokeilla itkujoogaa. Katsottaisiin hautajaisvideoita ja luontoelokuvia, joissa leijona tappaa söpön kauriin, ja sitten annetaan vaan palaa. Eli hanat auki kunnolla. Se on puhdistavaa. 

Tämän kirjoituksen aihe sai alkunsa siitä, kun oltiin siellä hautajaisissa muutama päivä sitten, ja mieheni kiusaantui siitä, että itken aina ensimmäisten joukossa vaikka en olisi edes sukua vainajalle. Mies puolestaan istuu ja puhisee ja yskii, ja näyttää räjähtämispisteessä olevalta kypsältä tomaatilta, muttei itke. Eli itkujooga sopisi hänellekin. Itse voisin puolestaan hankkia elantoni perinteisenä itkijänaisena.

Kommentit

  1. Onpas sulla tosiaan jonkinasteinen alakulotus käynnissä.. . Kaikki hauskaan viittaava on häpeällistä ja suru ja murhe aitoa ja luonnollista, hyvin jännää näin sivusta seurata tuo sun pomppiminen ihan sysimustasta vaalean harmaaseen, ei vahingossakaan ilon puolelle ;D
    Vähän on mukana myös kyynisyyttä ja muille nauramisesta saa aina voimaa;) Vaan veikkaan että olisit 24h vieressä ollessa kohtuu raskasta seuraa?
    Ei ole tarkoitus tuomita/kuittailla mutta sun yleinen linja alkaa lähestyä pilkkaa/ivaa/turhautuneisuuden purkua tyystin viattomiin kanssaeläjiin ja heidän toimiinsa. toki, itseksesihän naureskelet etkä silmille tule mutta silti, en jaksaisi olla sinä.. tällä hetkellä. Käytäpä nyt sitä älyä jota ilmiselvästi on, itseesi, skannaa tunteet ja järki ja mieti miksi juuri nyt on niin rämpimistä.. .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Kuten olen aiemminkin todennut, kirjoitan tätä päiväkirjanomaisesti, ja jopa melko rohkeasti avannut tätä alakuloakin.
      Tässä kirjoituksessa on tarkoitus olla sarkastinen ja mielestäni onnistuinkin.
      Elämä on kyllä välillä rämpimistä ja siksi myös prosessoinkin asioita mustallakin huumorilla. Tämä nyt tuskin kuitenkaan on mikään pysyvä olotila.
      Etkä onneksi olekaan minä, eli no problem.

      Poista
  2. Hyvä kun selvensit, olin jo vähän että mitäs tässä keksisi jotta piristyisit, heittäisinkö voltin tai jotain..aouuuuuuuuuu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, emmä nyt normaalisti ihan niin kyyninen ole.
      Tolla itkujoogalla hain oikeastaan sitä, että joskus on tosi puhdistavaa itkeä kaikki surut ulos.
      Naurujooga on must silti oikeesti teennäistä, sorry.
      Mut kunnon nauru ja tilannekomiikka on kyl parasta. Ja kyllä aika usein naurankin, usko pois.
      Ehkä mun perusluonne on vähän liiankin kriittinen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miki Liukkonen 1989-2023

Kuolleet lehdet

R.I.P Aira Samulin 1927-2023