Tohtori Höyhen

                                             Kuva: Yle-arkisto, sota-ajan talkoot. Tässä jokunen aika sitten  Tohtori Höyhen pohti taas työn tekemistä, arvostusta, palkkaa ja mielekkyyttä erään ystävän kanssa. Aika samoihin meni ajatukset, ikätovereita kuin ollaan. Molemmat tehty monenlaisia töitä vuosikymmenten aikana. Toki opiskeltukin. Kuulumme myös siihen ikäluokkaan, jolle ei kertynyt eläkettä alle 24-vuotiaana tehdyistä töistä. Vaikka vuosia tehtiin töitä sitä ikävuotta ennen. Siksi tuntuukin todella epäreilulta, että eläkeikää vain korotetaan ja korotetaan. Suoraan sanoen: mihinkäs helvettiin ne on käytetty ne meidän joka tililaskelmassa mainitut "pakolliset eläkevakuutusmaksut"?? Tohtori Höyhen oli myös kuvitellut, että vaikkapa viimeisen viiden vuoden tulot ennen virallista eläkeikää, jos oikein on ahkera, niin nostavat myös hyvin sen kertyvän eläkkeen määrää....

(Kuva Tammen kustantamasta kirjasta Neiti Etsivä, kirj. Carolyn Keene) Parisuhde on vaikea laji. Suunnattomasta ilon ja yhteenkuuluvaisuuden tilasta liu'utaan pikkuhiljaa erillisiksi yksilöiksi. Vaikka suhde tyydyttäisi monellakin tasolla molempien tarpeet, niin väistämättä tulee vaihe, jolloin aletaan haluamaan myös omaa aikaa. Muistetaan, että on myös ystävyyssuhteita, joista pitäisi pitää huolta, etteivät ne katoa. Kun symbioosi vaihtuu siihen, että elämää on kotipesän ulkopuolellekin, se on usein kova pala. Herättää tunteita. Kuten yksinäisyys, epäily, mustasukkaisuus jne. Sitten ryhdytään loukkaantumaan, kun se kumppani ei ehkä kerrokaan kaikkea, mitä on päivän mittaan tapahtunut. Tai lähtee johonkin omaan menoon. Ei kysy lupaa, vain ilmoittaa. Pitääkö aikuisen ihmisen kysyä lupaa? Sitä sopii miettiä. Tohtori Höyhenelle on punainen vaate henkilöt, jotka kertovat, että tuli sitten stalkattua kumppanin viestit ja puhelintiedot. Ei vaan voi tajuta, miten joku edes kehtaa ...

                                               (Kuvassa animaatiohahmo Tohtori Sykerö)  Tohtori Höyhen erehtyi taas jollekin valaistuneiden fb-sivulle, jossa topakkana eräs aloittaja kertoi varmana tietona, että Covid-19 on pelkkää huijausta. Sitä ei siis ole, mutta kuulemma kuolemia selitetään koronalla. Koko homma on kuulemma emävaletta jonka nojalla tullaan viemään maailmaa orwelilaiseen suuntaan jättiaskelin. Ok. Ehkä sitten niin. Yleensä nää Terhikki-Pertikki-Valonlapsi-Sirius-Annelit tietävät kaikesta vähän enemmän kuin muut. Kokemusta ei ole ole hoitoalasta, eikä mistään "virologiastakaan", mutta he ovat "tutustuneet tarkasti ulkolaisiin julkaisuihin ja videoihin", joista selviää, että kaikki, mitä ns valtamedia selittää, on vain huijausta. Tästä tuleekin mieleen lasteni mummi, jonka mielestä kaikki, mitä sanomalehdissä luki, oli totta. Mikään ei siis...

                                  (kuvassa Vesa-Matti Loirin esittämä hahmo Nasse-setä) Tohtori Höyhenellä on, tai ainakin oli, mukava pohjoisen serkku. Ollaan tunnettu vuosikymmeniä, ja vaikka harvoin tavataan, niin riittää juteltavaa. Serkkupoika touhuaa usein miesluolassaan eri harrasteiden parissa, ja mielellään palkitsee itsensä työsuorituksista muutamalla huurteisella. Sekin on ihan ok. Välillä. Serkkuun iskee tällöin puheripuli. On tarve puhua ja pälpättää, ja silloin hän tarttuu mielellään kännykkään. Ja soittaa vaikkapa minulle. Usein ne ovat ihan viihdyttäviä puheluita, mutta viime aikoina on käynyt niin, että puhelun kestäessä serkkuu tempoo lisää olutta ja lopulta on niin soosissa, että takeltelee ja puhuu (huutaa) päälle niin, ettei Tohtori Höyhen saa enää lainkaan suunvuoroa. Aika rasittavaa. Niinpä Tohtori Höyhen on sanonut serkulleen, että äläpä soittele, kun olet kännissä. Serkku ...

(Kuvassa Lady Gaga, eli Stefani Joanne Angelina Germanotta. Syntynyt -86) Tohtori Höyhenelle suositeltiin Netflix-dokkaria  Five Foot Two. Hyvä että suositeltiin. Oli hyvä. Kyyneleetkin tuli silmiin jossain kohtaa. Usein biisejä kuuntelee tyyliin "siinä nyt joku tytteli vähän laulelee". Ei nyt ehkä ura mene eteenpäin ihan vaan laulelulla. Lady Gagan ympärilläkin pyörii aivan mieletön koneisto. Lisäksi hän on todella lahjakas ja monipuolinen. Aloitti uransa kirjoittamalla biisejä muille maailmantähdille. Nämä kivut ja sairaudet, joista kärsii, olivat yllätys. Kyseessä kuitenkin melko nuori ihminen. Loukkasi, siis mursi lonkkansa jossain vaiheessa, plus kärsii fibromyalgiasta. Sekä tietty huume- ja alkoholiongelmat, jotka kai enemmän sääntö kuin poikkeus viihdealalla. Kyyneleet tuli silmiin siinä kohtaa, kun esitteli isoäidilleen demoa kappaleesta Joanne. Oli hänen isänsä sisar, joka menehtyi 19-vuotiaana perinnölliseen sairauteen nimeltä punahukka (Lupus erythmatos)....

Kuvassa on Henri de Toulouse-Lautrec. Impressionisti. Syntyi  24.11.1864, kuoli 9.9.1901. Tohtori Höyhen katsoi hänestä kertovan dokumentin, ja ryhtyi pohtimaan monenmoista. Kuten taiteilijaelämää, sen vaikeutta ja sitä, miten kivinen tie on useimmilla, varsinkin menneen ajan mestareilla, ollut. Monsieur Lautrecin elämän alkutaipaleellakin oli kovasti draamaa. Hän saitastui teini-iässä perinnölliseen luukudossairauteen. 13- vuotiaana molemmat jalat murtuivat, ja tämän perinnöllisen sairauden vuoksi eivät enää kasvaneet normaalisti. Hän jäi 152 cm pituiseksi. Lautrec sai opiskella arvostettujen opettajien johdolla, koska aristokraattiperheessä riitti pätäkkää. Ja hänhän sai  töitään kaupaksikin. Niitä esiteltiin gallerioissa ja lehdissä. Varsinkin julisteet olivat suosittuja. Mutta jälleen kerran, turvattu talouskaan ei tuonut onnea. Kolmekymppisenä hän oli jo pahasti alkoholisoitunut ja sairasti lisäksi kuppaa. Äiti passitti hänet parantolaan, mutta kun hän palasi siel...

Tohtori Höyhen on suuri Anna-Leena Härkös-fani (kuvassa kyseinen daami, kuva netin kuvapankista, vuodelta 2014). Härkönenhän on todellinen multilahjakkuus: kirjailija ja näyttelijä. Minua on aina riemastuttanut Härkösen tyyli kirjoittaa. Hän käyttää huumoria apuna silloinkin, kun käsitellään vaikeita ja kipeitäkin asioita. Itsellänikin on tapana tarkastella usein elämää jotenkin huvittuneena hymyillen. Varsinkin, kun joku on oikein tärkeä ja tosissaan, se menee niin helposti överiksi, että on vain hauskaa. Tykkään myös siitä, että Härkönen ei sievistele ja kaunistele asioita, vaan sanoa päräyttää ääneen sen, jota muut vain salaisesti ajattelevat. Viimeisimmässä Anna-lehdessä oli Anna-Leena Härkösen haastattelu. Oli taas niin hyviä kannanottoja moniin eri asioihin. Kuten esimerkiksi, että kyllä ihmisen saa hylätä, jos hän vahingoittaa sinua jollain tavoin. Eikä ilkeitä ihmisiä tarvitse sietää. Välit voi huoletta katkaista ihmiseen, joka vaan loukkaa, ja jonka tapaamisen jälkeen ol...

Tällä kertaa Tohtori Höyhen ajatteli pureutua merkkilaukkujen merkilliseen maailmaan. Tiedän, että on ihmisiä, jotka satsaavat tonneja johonkin käsveskaan. Nimenomaan siis luxusmerkkilaukkuun. Kaikki kunnia asiaan vihkiytyneille. Tohtori Höyhen ei taida kuulua heihin... Merkkilaukku on kuulemma sijoitus. Juu, varmaan onkin, jos laukkua jaksaa pitää naftaliinissa ja sen voi jossain kohtaa myydä eteenpäin virheettömänä. Jos laukkua taas meinaa käyttää, niin eihän se silloin pysy virheettömänä. Se kuluu, naarmuuntuu, haalistuu, vuorikangas rispaantuu, ehkä likaantuukin jne. Mitä järkeä on ostaa laukku, jollei sitä käytä? Sama, kuin ostaisi auton ja pitäisi sitä tallissa. Ja ajaisi vain sunnuntaisin. Tai joka toinen torstai. Tohtori Höyhen on pohtinut sitäkin, että näitten merkkituotteiden kohdalla kuluttaja yleensä maksaa niistä siivoisen summan. Vaikkei olisikaan ihan satavarma, missä maassa laukku on valmistettu ja millä kustannuksin. Ja onko käytetty lapsityövoimaa. Tai riistet...