Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuuta 20, 2022.

Amputoitu

Kuva
 Minusta lähti iso pala. Silmät täynnä kyyneleitä, leukaperiä kiristää itku, suru ja kaipaus. Karvakamu, jonka kanssa elin monta vuotta, ei enää ole kanssani. Ei enää yhteisiä lenkkejä, ei hassuttelua, ei yhteisiä rutiineja. Korjailen pikkuhiljaa pois kotoa hänen tavaroitaan. Pesen kuljetuskopan, pyykkään lepotyynyt ja kupit. Mietin, säilytänkö kuivamuonat  vai en. Tytär sanoo, että hauvelin pehmoleluihin ei saa koskea.  Rakkaalla karvakamullani petti sydän. Toivon jotenkin, että minunkin sydämeni pettäisi. Vaikka ehkä en kuitenkaan. Kukaan ei enää laukkaa perässäni, kun menen yläkertaan. Kukaan ei enää vingu viereen sänkyyn. Jopa aura-auton haukkumista on ikävä. Kadehdin jokaista, joka tuolla kulkee koira hihnan päässä.  Voi kuinka toivon, että kuolemassa olisi peruutusnappula. Ei valitettaavasti ole. En tiedä, täyttyykö tämä tyhjä kohta minussa enää koskaan. Ehkä onnelliset muistot sitten joskus, kun en enää jaksa itkeä.