Tohtori Höyhen

 Vesa-Matti Loiri nuorena, vuonna 1966. Oisko peräti Marimekon Matti-paita päällä? Harvoin kirjoitan kahta juttua samana päivänä. Mielestäni ei kenenkään muunkaan kannattaisi kirjoittaa blogia joka päivä, jollei ole asiaa, jos mielessä vaan rutiini, velvollisuus ja ehkä himo saada seuraajia. Itse pidän vain anonyyminä tätä päiväkirjanomaisesti ja en tunnetusti osaa muuttaa mitään rahaksi. Ehkä en tahdokaan. Vesa-Matti Loiri kuoli tänään. Asiaa osattiin odottaa, koska syöpää oli sekä kurkkutorvessa että maksassa. Plus diabetes plus sydämen vajaatoiminta. Vesa-Matti Loiri oli multilahjakkuus. Niitä asioita ehkä turha luetella tässä, koska kaikki tietävät ja jotka eivät tiedä, voivat googlettaa. Omia suosikkejani oli Veskun roolit elokuvissa vanhoilla päivillään, ne vakavat roolit, ei niinkään Turhapurot. Plus tykkäsin monista lauluistaan. Olin myös yleisön joukossa yhtenä päivänä 80-luvun loppupuolella, kun hän lauloi ja soitti huilua. Seuraavana päivänä synnytin esikoispoikani. Oikeasta

 (Kuvassa Miss Universum vuodelta 1952, Armi Kuusela. Syntynyt 20.8 1934. Pituus 1,65 m) Olin haukkupaukun kanssa lenkillä ja törmäsin sellaiseen hyvänpäiväntuttuun, jota en ole nähnyt pitkään aikaan. Tuttava ei ollut heti tunnistaa minua, vasta sitten kun otin aurinkolasit pois. Sanoi että ei ollut tunnistaa, kun olen kuulemma niin "nuorekas". Että olen kuulemma nuortunut 10 vuotta. Kysymys taisi nyt kuitenkin olla lähinnä kohteliaisuudesta, vaikka toki lämmitti mieltä. Mitenkähän vanhalta olen sitten aiemmin näyttänyt? :P Tämä, miten itse itsensä näkee, on kyllä jännä juttu. Anorektikoistakin sanotaan, että he näkevät itsensä lihavina, vaikka oikeasti ovat lähes luurangoiksi riutuneita. Mullahan on ollut koko tämän vuoden jonkinlainen kriisi ulkonäön suhteen. Kun kuoli se lemmikki tammikuussa, jäi myös joka-aamuinen lenkkeily. Tuntui täysin idioottimaiselta laahustaa tuolla ilman koiraa. Sitten tietysti tuntui, että kuntokin rapautuu ja sen myötä koko ulkonäkö. Itse asiassa