Rahan takii
Meidän naapurissa asui vuosia eräs naishenkilö, josta olen mahdollisesti kertonut aiemminkin.(Ja olenkin, selasin vanhoja postauksia ja 30. marraskuuta 2020 olin kirjoittanut aiheesta otsikolla "Kyylät"). Sellainen kovaääninen komentoora, joka kailotti aina kuuluvasti pihallaan, että miten asiat on. Piti itseään jostain syystä vähän parempana ihmisenä. Oli lyöttäytynyt kaverisuhteisiin yhden toisen naapurin kanssa, joka oli psykologi. Molemmilla oli sitten myös erityislapsia tai ainakin sitä läheltä liippaavia. Nämä kaksi tätiä ilmeisesti fantasioivat jostain kyläidyllistä, jossa kaikki kasvattavat kaikkien lapsia. Muuten hyvä, mutta tämä touhu alkoi olla sellaista, että nämä kaksi yrittivät määräillä, että kuka leikkii kenenkin kanssa. Jos joku naapurin lapsi ei ollut mieluinen, niin hänet lähetettiin leikeistä kotiin, kun paikalle pelmahti ns parempi ystävä. Suomeksi sanottuna touhu oli kuin aikuisten harjoittamaa koulukiusaamista. Heidän omissa lapsissa ei ollut koskaa