Ajatusten lomassa ajatuksia lomasta.
Aloin tässä oikein lähestyvää lomaa odotellessa pohtia menneitä reissuja. Nuorena oli kivaa juhliminen ja ns yöelämä. Nyt riittää, kun saa olla edes uudessa ympäristössä ja saada istua kiireettömästi jossain sopivanlämpöisessä paikassa, kylmää drinksua siemaillen tai hyvää ruokaa syöden. Ei ole ehkä enää niin huoleton ja vaaroja kaihtamaton. Silti ehkä parhaat hetket reissata olivat ne, kun lapset olivat aika pieniä. Ei nyt enää mitään vauvoja tai leikki-ikäisiä, mutta siinä ikävuosina 6-12, kun he olivat kaikesta innostuneita ja sellaista kivaa ja hyväntuulista matkaseuraa. Tosin muistelen, että olivat uusien ruokien suhteen melko ronkeleita. Mitkään eksoottiset herkut eivät uponneet (heille myös lasagne tuntui olevan eksoottinen ruoka :)) Toiseksi parhaat reissut olivat niitä, joita tein entisten avomiesten kanssa. Ihan siitä syystä, että molemmat tykkäsivät vuokrata mopon reissuilla, ja minä taas tykkäsin istua kyydissä. Näki paljon enemmän tuolla tavalla. Nykyinen mies ei halua v