Tohtori Höyhen

 Mietin tässä suorituksia ja suorittajia. Väitän, että joka iikka meistä on enemmän vai vähemmän suorittaja. Jotkut suorittavat uraansa, jotkut kodinhoitotaitojensa kanssa, jotkut ulkonäkönsä muokkaamisen kanssa jne jne. Se lienee ihan ok ainakin niin kauan, kunhan suorittamisesta ei tule riesaa itselle tai läheisille. Toisaalta jonkun yksityiskohtainen esitelmöinti esim pyykin mankeloinnin tärkeydestä on melkolailla koominen ajatus tällaiselle, joka viikkaa kaiken kuivausrummusta suoraan kaappiin. Olen laittanut muutama viikko sitten siemeniä itämään. On tomaattia, auringonkukkaa, kesäkurpitsaa, orvokkeja ja lavendelia. Ne kasvavat pienissä turveruukuissa eräässä tyhjänä olevassa huoneessa ja käyn sumuttelemassa niitä kerran päivässä. Täytyy sanoa, että toistaiseksi ovat kasvaneet helvetin heikosti ja hitaasti, vaikka on ollut muoviakin päällä edesauttamassa itämistä. En oikeastaan tiedä, miksi aloitin ko. idätystyön? Miksen mennyt vain taimikauppaan kesäkuussa, kuten ennenkin ole...

 60 ei ole uusi  50. Työpanos ja motivaatio ei ole kuusikympisellä työntekijällä sama kuin kymmenen vuotta nuoremmalla. Joidenkin mielestä työmotivaatio paranee vanhemmiten, mutta väittäisin, että riippunee paljon alastakin. Ja jossain kohtaa tulee se raja, että eläkkeellejäänti alkaa houkuttaa enemmän kuin päivittäinen raahautuminen sinne työpaikalle.  Tosin kaikille sitä rajaa ei tulee. "Emmä näitä hommia lopeta", sanoo tyyppi joka joko oikeasti rakastaa työtään, tai kuvittelee olevansa korvaamaton tai sitten oma elämä niin yksinäistä ja ikävää, että työ on sen suurin sisältö ja ilon aihe. Yksi asia, joka ei tunnu iän myötä muuttuvan, on stressivatsa. Lähes jokaikinen sunnuntain ja maanantain välinen yö sisältää heräilyä ja vessassa juoksemista, jos on työviikko alkamassa maanantaina, vaikka normaalisti nukun hyvin. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä moinen herkkävatsaisuus johtuu. Ilmeisesti jokin opittu tapa, joka jäänyt päälle.  Pienenä koulumatkalla saattoi r...

 Luetun ymmärtäminen voi tarkoittaa montaa asiaa. Opiskelijalle luetun ymmärtäminen OIKEIN on tärkeää. Kaunokirjallisuutta lukiessa voisi ajatella, että kukin meistä ymmärtää kirjan omalla tavallaan ja eri asiat nousevat kullekin tärkeiksi. Ja jos nyt ihan pilkkua aletaan viilaamaan, niin luettuhan ei pysty ymmärtämään ellei osaa sitä kieltä, jolla teksti on kirjoitettu. Somemaailmassa luetun ymmärtäminen tuntuu olevan välillä vaikeaa. Kirjoitin joku aika sitten omalle fb-sivulleni jotain siitä, että teen töitä nykyään siten, että minulle (kuten niille muillekin järjestelmässä oleville) tulee ilmoituksia vapaista keikoista, ja työn saa se, joka ensimmäisenä ilmoittautuu. Samaan aikaan minuun saattaa ottaa yhteyttä suoraan joku, jolle olen tehnyt töitä aiemmin. Erehdyin sitten kirjoittamaan, että en kauheasti pidä siitä, että sunnuntai-iltana aletaan kinuta töihin.  Viikonloppu on minulle vähän pyhä asia. Johtunee siitäkin, että joskus muinoin tein epäsäännöllistä työtä, ja tav...

 Maalaus juhlasalin seinällä. Kuu kiurusta kesään. Kuu koronasta kesään, puolikuuta Ukrainaan sodasta. On ollut outo kevät. Talvikin oli outo ainakin säiden puolesta. Kovin oli vaihtelevaa ja jäistäkin. Nyt maaliskuun alussa päästiin eroon suurimmasta osasta koronarajoituksia. Voidaan ainakin  hetki kirmata vapaina ja käydä konserteissa, ravintoloissa, yökerhoissa jne. Päiväkodeissakin henkilökunta sai taas ruokailla lasten kanssa samassa pöydässä alkaen 1.3.2022. Nyt siitä koronasta ei enää jauheta. Tulikin muuta mietittävää. Putin määräsi joukot hyökkäämään Ukrainaan. Tässä kohtaa kenenkään tavallisen venäläisen ryssittely aivan tyhmää, tuskin Venäjän kansa halusi sitä sotaa, päinvastoin.  Jotenkin kuvittelin, ettei sivistyneessä Euroopassa enää ikinä ryhdyttäisi sotimaan. Väärin luulin. Ei mahdu järkeen, että vielä 2022 joku haluaa hallita ja omistaa jonkun toisen maan, ja saadakseen haluamansa pommittaa ihmisten koteja ja sairaaloita. Järkkyneen mielen lisäksi tulee a...

 Tämä usko, liitettynä siis ajatukseen Jumalasta, on todella hankala ja ristiriitainen aihe, josta toisaalta ei kannattaisi kauheasti kirjoittaakaan, koska aiheuttaa yleensä paljon epäsopua. Kirjoitan nyt kuitenkin :) Ärsyynnyn usein melkolailla sellaisista ihmisistä, joilla on vain se yksi totuus. Vaikkapa että "jos on kiltti, pääsee taivaaseen. Jos on tuhma, joutuu kadotukseen". Yleensä nämä tällaiset kertoilijat olettavat olevansa automaattisesti näitä taivaaseenmenijöitä. Joillakin siihen näköjään riittää se, että kuuluu kirkkoon. Olen todennut ennenkin ja totean taaskin, että lapsena oli hyvin yksinkertaista uskoa siihen jumalaan. Näin opetettiin kotona ja pyhäkoulussa ja uskonnontunnillakin, että siellä se Isä istuu ja jakaa pelastusta ja tuomioita. Hyvin yksinkertaista ja helppoa siis. Vähän vanhempana alkoi ärsyttää. Että onko jumala siis mies? Sellainen ZZ-Topin laulajan näköinen ukkeli päättämässä kaikesta?! Olisi ihanaa, kun kokisikin vielä vilpitöntä lapsenuskoa, ...

 Tohtori Höyhenen naapurissa asuu psykologi. Hänen edesottamuksistaan on saatettu aiemminkin kirjoittaa tässä blogissa. Oli mm se henkilö, joka samanhenkisen toverinsa kanssa yritti laittaa asuinkunnan lapsia ja vähän aikuisiakin arvojärjestykseen. Ei onneksi onnistunut tuhoamaan kaikkea, mutta yritys oli kova. Sattuneesta syystä ja monista tapahtumista johtuen allekirjoittanut ja tämä psykologi eivät ole olleet puheväleissä vuosiin. SE on toiminut melko hyvin. Sanotaan näin kauniisti, että psykon tyyli sulkea silmät tosiasioilta, väheksyä ja tuomita muita ja kaunistella omaa fasaadiaan on niin räikeää, että tuollaisen ihmisen kanssa ei vaan tahdo olla tekemisissä, ihan oman mielenrauhankin vuoksi. Nyt kuitenkin kävi niin, että puolisoni sanoi minulle viikonloppuna, että kun hän meni ulos, niin tämä psyko oli näyttänyt hänelle keskaria talonsa ikkunasta. Olin ihan että "MITÄ???". Että ei voi olla totta. Epäilin puolison näkökykyä ja vaikka mitä, mutta kovin hän vakuutti että ...

 Otsikoksi piti tulla "koirat haukkuu ja karavaani kulkee", mutta googletellessa selvisikin, että alunperin karavaani on tarkoittanutkin kamelikaravaania eikä hevosvetoista mustalaisten liikkuvaa leiriä. Tuli taas käytyä lukemassa nettikeskusteluja. Minusta on hyvä, jos ihminen omalla naamallaan on jotain mieltä ja seisoo sanojensa takana. Tai voi olla olemattakin omalla nimellä, mutta silloin pitää olla kritisoimatta muita ihmisiä ikävällä tavalla ja jos sen tekee, pitäisi kritisoida niin, että kohdetta tunnista. Tohtori Höyhen on myös elämässään tehnyt omat munauksensa, eli ollut liian avoin ja kiihkeä ja aikoinaan yrittäjänä ollessa tuli melko suorasukaisesti reagoitua mm yrittäjän ongelmiin ja hankaliim yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiinkin. Olen kyllä itseni kanssa useasti vieläkin niistä asioista samaa mieltä, nyt vuosia myöhemmin. No, karma toimii ja on armoton. Oli melko jäätävää saada palautetta niiltä ihmisiltä, joihin sanan säilä oli osunut. Verkostahan ei tosia...