Tekstit

Äidin suru/aikuistuvat lapset

Kuva
 Parikymppinen tyttäreni ilmoitti jokunen aika sitten, että aikoo jättää avomiehensä, jos ei touhu muutu. Ilmeisesti iso ongelma oli se, että tytär koki että joutuu yksin tekemään kaikki kotityöt, kun poikaystävä vain pelaisi tietokoneella. Yleensä en ole halunnut millään tavalla puuttua aikuisten lasteni tekemisiin, mut jotain koitin tuolloin änkätä että "pitäiskö vielä keskustella ja miettiä ratkaisuja? Onhan X kumminkin kiltti ja kunnollinen, eikä mikään ikuista Vappua viettävä bilettäjä". Olen itsekin nuorena jättänyt hyvän miehen sännättyäni olettamani suuren rakkauden perään enkä paljoa miettinyt tuolloin. Siksi halusin sanoa tytölleni sen, että mieti vielä. No, eilen tytär sitten ilmoitti, että aikoo pysyä eropäätöksessään. Että X oli vakavan keskustelun jälkeen skarpannut tasan kerran. Eli siivonnut kämpän, vaihtanut petivaatteet ja ostanut kukkia. Mutta tämän kertarykäisyn jälkeen touhu ilmeisesti jatkui entisellään. Itse kuvittelisin, että tilanne ei tosiaan ole toi...

Seksi(ttömyys)

Kuva
  Olen jonkinverran seurannut yhtä suosittua naistenlehden blogia, jota pitää siis mies, joka melko hanakasti ottaa kantaa seksiin ja parisuhteisiin. Hänen mielestään ihmisten pitäisi erota enemmän. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että jos liitossa väkivaltaa ja asioita, jotka tuottavat pelkoa, niin silloin pitääkin lähteä. Nyt kuitenkin olen paljonkin pohtinut sitä, että onko seksi tosiaan niin tärkeää, että jos ei sitä liitossa ole "riittävästi", niin silloinko siis kannattaa erota? Jotenkin alkanut ärsyttää seksin ylikorostaminen kaikessa. Kymmenen vuotta sitten ajattelin varmaan tästäkin asiasta ihan toisin. Vielä sitäkin nuorempana erehdyin, kuten moni muukin kanssasisar, luulemaan hyvää seksiä rakkaudeksi. Sitähän se ei välttämättä ole. Mutta onko seksi siis perustarve vaikkapa syöminen? Okei, jos seksi on perustarve, niin tarvitseeko sen toteuttamiseksi aina toista ihmistä. Riittääkö oma mielikuvitus, elokuvat, kirjat sekä terveet kädet tarpeen täyttämiseksi? Ihannet...

Muikkari

Kuva
 Te-toimisto on uudistanut toimintatapojaan ja palkannut lisää henkilökuntaa työllisyyden edistämiseksi. Jos työnhakija on tottelematon, hän ei automaattisesti joudu heti karenssiin, vaan hänelle lähetetään muistutus. Jos olet kirjoittanut työnhakusuunnitelmaasi, että sinulla on vaikkapa tilattuna paikkavahti, joka ilmoittaa avoimista työpaikoista, ja olet laittanut päivämääräksi vaikka että 11.5 asti tämä suunnitelma (kun pidemmäksi aikaa ei voinut laittaa, koska sivusto hyväksyy vain tietyn ajanjakson), ja sitten et muista jatkaa sitä päivämäärää 12.5, niin sinulle lähtee työkkäristä automaattisesti muistutus, jossa korostetaan velvollisuuksiasi työnhakijana. Sellainen kaksisivuinen paperi, jonka posti kantaa noin viikkoa myöhemmin kotiisi. Herää vaan kysymys, että miksei sieltä työkkäristä SOITA se vastapalkattu työllisyyden edistäjä ja muistuta ystävällisesti? Onko se karenssilla uhkailu siis työn suola? Sekö edistää työllistymistä? Onko tullut pieneen mieleen, että nimenomaan ...

Keittiöpsykologiaa (osa 1)

Kuva
 Jossain joku "ammattilainen" piti keittiöpsykologiaa vaarallisena ja harhaanjohtavana, mutta omasta mielestäni se on mitä loistavin tapa pohtia asioita ja laittaa palikoita järjestykseen. Uskon maalaisjärkeen. Toki ihminen omista lähtökohdistaan johtuen näkee omanlaisiaan ongelmanratkaisuja. Se sallittakoon. Minullekin on joskus sanottu, kun aina vouhkaan ruokavalioista ja painosta jne, että on varmaan jokin syvällä oleva, käsittelemätön asia. No kun ei ole. Olen nuorena hoippunut anorexian rajalla, kun päätin vähän olla laihdutella ja sen jatkumona minulla oli 10 vuotta bulimia. Joka loppui kuin seinään, kun kyllästyin koko asiaan. Siis oksentamiseen. En onnistunut onneksi tuhoamaan hampaitani ja niiden kiillettä, kuten useille kuulemma käy. Ja onhan sitä bulimiaa ollut ns. paremmissakin piireissä. Kuten Prinsessa Diana, Jane Fonda etc. Siihen nuoruuden laihdutusvimmaan minulla oli kyllä ihan syykin,eli silloisen poikaystävän ajattelematon kommentti. Vaikka vouhkaan aika aj...

Insomnia

Kuva
"  Unettomuus   ( lat.   insomnia ) tarkoittaa kyvyttömyyttä   nukkua   riittävästi [   , kuten nukahtamisvaikeutta, unessa pysymisen vaikeutta, varhaista heräämistä tai virkistämätöntä unta, joita esiintyy nukkumismahdollisuudesta riippumatta. [2] Unettomuutta voi tapauksesta riippuen kuvata reaktioksi,  oireeksi  tai  unihäiriöksi . Tilapäinen unettomuus on tavallinen reaktio elämäntilanteen muutoksiin. Unihäiriötasoista unettomuutta kutsutaan  unettomuushäiriöksi , jolloin unettomuus on riittävän pitkäkestoista (yli 1-3 kk), ei ole seurausta erilaisista muista altisteista tai sairauksista ja aiheuttaa merkittävää valveenaikaisen  toimintakyvyn  laskua." Tohtori Höyhen on tänä keväänä kärsinyt unettomuudesta. Ennen nukkuminen ja nukahtaminen toimi ihan "lekalla päähän"- mentaliteetillä, eli uni tuli nopeasti ja vasta aamulla heräsin. Ainoat vaikeudet nukkumisessa esiintyivät yleensä vähän ennen täysikuuta sekä sunnuntain ja m...

Alkoholi ja geenit

Kuva
 Kevät tulee ja sosiaalinen elämä elpyy. Terassit täyttyvät ja seurustelujuoma alkoholi virtaa. Asun sellaisessa kesämatkailukaupungissa, ja rannalla kulkiessa näkee monenmoista ja on välillä itsekin mukana monenmoisessa. Minulla on biologisessa suvussani henkilöitä, joille alkoholi on maistunut. Biologinen isäni oli alkoholisti. Pari sisarustani sekä joivat että käyttivät huumeita. Toisella käyttö loppui vakavaan kolariin, toisella sekä järkiintymiseen että vakavaan sairauteen. Kolmas sisarukseni taas ei alkoholin kanssa lätrännyt. Äidin isälle Pohjois-Pohjanmaalla juoma maistui ja myös puukko heilui välillä.  Adoptiovanhempiani en sitten taas koskaan tainnut nähdä humalassa. Konjakkia oli aina kaapissa, mutta sydänlääkkeeksi, Paljon puhutaan näistä geeneistä. Periytyykö alkoholismi? Tai alttius alkoholismiin? Vai onko se ympäristö ja seura, joka ratkaisee? En jaksa nyt alkaa googlettaa, että mitä rottakokeet sanovat. Siitä olen kuitenkin melko varma, että viehtymys pään seko...

Suorituksia

Kuva
 Mietin tässä suorituksia ja suorittajia. Väitän, että joka iikka meistä on enemmän vai vähemmän suorittaja. Jotkut suorittavat uraansa, jotkut kodinhoitotaitojensa kanssa, jotkut ulkonäkönsä muokkaamisen kanssa jne jne. Se lienee ihan ok ainakin niin kauan, kunhan suorittamisesta ei tule riesaa itselle tai läheisille. Toisaalta jonkun yksityiskohtainen esitelmöinti esim pyykin mankeloinnin tärkeydestä on melkolailla koominen ajatus tällaiselle, joka viikkaa kaiken kuivausrummusta suoraan kaappiin. Olen laittanut muutama viikko sitten siemeniä itämään. On tomaattia, auringonkukkaa, kesäkurpitsaa, orvokkeja ja lavendelia. Ne kasvavat pienissä turveruukuissa eräässä tyhjänä olevassa huoneessa ja käyn sumuttelemassa niitä kerran päivässä. Täytyy sanoa, että toistaiseksi ovat kasvaneet helvetin heikosti ja hitaasti, vaikka on ollut muoviakin päällä edesauttamassa itämistä. En oikeastaan tiedä, miksi aloitin ko. idätystyön? Miksen mennyt vain taimikauppaan kesäkuussa, kuten ennenkin ole...