Seksi(ttömyys)

 

Olen jonkinverran seurannut yhtä suosittua naistenlehden blogia, jota pitää siis mies, joka melko hanakasti ottaa kantaa seksiin ja parisuhteisiin. Hänen mielestään ihmisten pitäisi erota enemmän. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että jos liitossa väkivaltaa ja asioita, jotka tuottavat pelkoa, niin silloin pitääkin lähteä.

Nyt kuitenkin olen paljonkin pohtinut sitä, että onko seksi tosiaan niin tärkeää, että jos ei sitä liitossa ole "riittävästi", niin silloinko siis kannattaa erota? Jotenkin alkanut ärsyttää seksin ylikorostaminen kaikessa. Kymmenen vuotta sitten ajattelin varmaan tästäkin asiasta ihan toisin. Vielä sitäkin nuorempana erehdyin, kuten moni muukin kanssasisar, luulemaan hyvää seksiä rakkaudeksi. Sitähän se ei välttämättä ole.

Mutta onko seksi siis perustarve vaikkapa syöminen? Okei, jos seksi on perustarve, niin tarvitseeko sen toteuttamiseksi aina toista ihmistä. Riittääkö oma mielikuvitus, elokuvat, kirjat sekä terveet kädet tarpeen täyttämiseksi? Ihannetilanne tietysti on se, että on kumppani, tai kumppaneita, jonka/joiden kanssa tarpeet kohtaa. Mutta melko älytöntä määritellä, mikä on sopiva määrä seksiä.

Jotenkin myös tulee mieleen se, että eikö seksuaalisuus ole kuitenkin tosi henkilökohtainen asia? En tajua kauheasti näitä Temptation Island- tyylisiä ohjelmia, joissa juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneet esittelevätt kehojaan ja kännisekoilujaan kameroiden edessä. Tai haetaan kumppania ohjelmassa, jossa pikkuhiljaa paljastetaan ehdokkaan alastonta vartaloa. Sitten samaan aikaan hihkutaan, tai se narisevaääninen juontaja hihkuu vapaudesta ja estottomuudesta. Ymmärrän siis melko hyvin pornoteolisuuden ja henkilöt, jotka tekevät alalla töitä, mutta se on jotain ihan muuta kuin tavisten paljastelu kameroiden edessä. Olen nähtävästi kehkeytymässä kunnon tiukkapipoksi.

Toki kaunis vartalo on kiva katsella ja jos itsellä on sellainen, niin wau. Silti jotenkin välillä tuntuu, että kestääkö ihmisten korvien väli kaikkea tätä estottomuutta? Ja onko niin, että kapakkaillan jälkeen on joku yleisoletus se, että lähdetään ventovieraan kanssa jatkoille? Että känniseksiä ja sitten livahdetaan aamulla vaatteet kainalossa ulos. Kenet tällainen tekee onnelliseksi?

Seksi elokuvissa (siis romanttisissa) on aina ihanaa ja kiihkeää. Kaikki on kaunista, ihmiset on kauniita ja intohimo saa täyttymyksensä. Sen jälkeen maataan ilman hikeä tai muitakaan roiskeita kauniina sängyssä, jonka jälkeen hypätään suoraan vaatteisiin ja lähdetään suihkunraikkaana päivän askareisiin, Tosi realistista :)

Minulla oli sinkkuystävätär (joka nykyään avoliitossa). Tällä keski-ikäisellä naisella oli joka toinen viikonloppu aina lapsivapaa, ja tuolloin aina ravintola kutsui. Hän ei ole mikään erityinen kaunotar, mutta sai kuitenkin helposti seuraa ja aina piti raahata joku naima-aslakki yökylään. Välillä näillä kuulemma seisoi ja välillä ei, yleensä miehet oli varattuja ja häipyivät vähin äänin. Silti tämä nainen oli jotenkin sairaalla tavalla ylpeä näistä ukoista ja koki olevansa haluttu. Järkipuhe ei auttanut. Ja toisaalta ihailinkin hänen rohkeuttaan ja itsenäisyyttään, mutta toisaalta oli surullinen olo hänen puolestaan. No, hänelle kävi hyvin; lopulta löytyi se vapaa mies ja rakastettu, ja ensitreffitkin oli selvinpäin. Toisaalta se, että reagoin hänen aiempiin toimiinsa jotenkin tuomitsevasti, on vähän huvittavaakin. Hänhän toimi juuri siten kuin useat miehet toimivat, eli otti irtoseksin perustarpeena.

Lopuksi täytyy jotenkin sulkea ympyrä. Omasta mielestä parisuhde on paljon muutakin kuin seksiä. Ja seksitön liittokin voi toimia. Vaikka toki ihaninta on, jos molemminpuolinen vetovoima säilyy.

Tästä tuli jälleen kerran hiukan sekava kirjoitus, kun piti useat asiaa koskevat ajatukset ympätä samaan juttuun. 



Kommentit

  1. Tuossa lopussa se tulee ilmi mikä minua häiritsee eli jos nainen toteuttasa halujaan esottomasti, hän on mitä alhaisin h***a, ja jos mies niin on jonkinlainen sankari vaikka onkin luultavasti seksiaddikti joka voi tekemisilleen yhtä vähän kuin mikä tahansa muu addikti.
    Itse olen olut toisten kanssa peuhaamisessa viimeisen 19v ajan aika vähillä, muutaman naisen kanssa vähän halailtu tms. Sitä ennen oli ns. 33 kaatoa, eh..huono termi mut menkööt ;D
    Eli kelpaa kyllä mutta omin käsinkin tulee toimeen!
    Olipas kiva postaus, pääsi elvistelemään, hihiii...;P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😀. Jep.sitten vielä yksi huomio: jos nainen eksyy suhteeseen varatun miehen kanssa, niin se toinen nainen on aina viettelijä, hutsu ja vaikka mitä, mutta mies vain"reppana, joka viekkaudella vietelty". Näin se usein menee kärjistetysti. En tiedä, miksi.

      Poista
    2. Patriarkaalista skeidaa, sitähän se....

      Poista
  2. No ihan samaa mieltä. Seksistä ja seksuaalisuudesta on tehty jotenkin "halpaa". Ja sitä on liikaa joka paikassa. Seksi sitä ja seksi tätä. Ei päivää, ettei sitä jostain tuutista tuupata silmille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, siitä on tehty liian julkista. Pieni pikantti vivahde muuttunut harmaaksi ja mauttomaksi mössöksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Keskaria näyttelevä psykologi ja muita tositarinoita elävästä elämästä

Alkoholi ja geenit