Tohtori Höyhen

Tri Höyhen on, kiitos levottoman ja helposti pitkästyvän luonteensa, elämänsä aikana muuttanut jonkin verran ja myös vaihtanut työpaikkaakin muutaman kerran. Kaikki tällainen  on kyllä auttanut ymmärtämään elämän vivahteita paremmin ja opettanut suvaitsevaisuuttakin ja erilaisuuden sietoa. Itse asiassa juuri tänään törmäsin siihen, että monilla ns.juurevilla ihmisillä on vakaa luotto siihen, että se oma näkemys asioista on ainoa oikea. Vähän ahdistavaa tällaisen vapaamielisemmän tyypin kannalta. On nimittäin paljon sellaisia makuasioita, joita pidetään ainoana oikeana tapana toimia, vaikka oikeastaan kyse on vain mielipiteistä ja makuasioista. Perinteet ovat hyviä niin kauan kun niistä ei tule pakkomielteitä. Ihmiselle tekee oikeasti hyvää lähteä pois siitä tutusta ja turvallisesta ja opiskella uusia paikkakuntia tapoineen ja ihmisineen. Paikkakunnissa on eroja. Viikko sitten Tri Höyhen kävi työreissulla Vaasassa ja täytyy sanoa, että eteläiseen suomeen verrattuna virkisti kova...

Tri Höyhen pohti tänään erityisesti kritiikin merkitystä sekä omaa kritiikinsietokykyään. Ketä tahansa ei voi lähteä kadulle kritisoimaan, jollei halua saada kuonoonsa. Parisuhteessa molemminpuolista kritiikkiä usein harrastetaan vaihtelevin tuloksin. Se kritiikki ei aina ole rakentavaa vaan usein jopa raunioittavaa. Joskus se kuitenkin johtaa suhteen laadun parantumiseen. Entäs sitten työpaikalla saatu kritiikki? Rakentaako se? Ehkä rakentaakin, mikäli on annettu rakentavassa hengessä ja hyvää tarkoittaen. Periaatteessa työnantajan mielipide työntekijästä ei kerro muuta kuin sen, miten henkilö sopii tehtäväänsä tämän kyseisen henkilön mielestä. Että toimiiko talon tavoilla. Työnantajalle ei oikeastaan kuulu se, millainen alainen on vapaa-ajallaan. Kunhan ei pilaa työpaikan mainetta mustamaalaamalla. Tri Höyhen ei ole kovin hyvä ottamaan vastaan kritiikkiä, mutta on opetellut nöyryyttä. Toisaalta oikeutettu vaatimus on se, että kun kritisoidaan, se ei ole yksipuolista vaan että m...

Tri Höyhen ryhtyi opiskelemaan täysin uutta alaa. Opiskeluun liittyy myös työharjoittelu. Kaikki on sujunut tähän asti hienosti. Tri Höyhen on ollut nöyrä oppija, koska kaikki alalla on uutta.Eniten iloa uuden oppimisen ja kaiken jännityksen keskellä on tuottanut se, että henkilöt, toimitusjohtaja mukaan lukien, ovat ottaneet hienosti vastaan. On keskusteltu paljon ja tehty käytännössä paljon. Voisi sanoa, että kädestä pitäen on opetettu rauhallisesti ja kärsivällisesti. Joka saa tietysti aikaan sen, että myös vastaanottajan helppoa olla rauhallinen ja kärsivällinen. Nöyräkin (ilman nöyristelyä).Melkeinpä tekisi mieli kiittää taivaan enkeleitä siitä, että eteen avautui tällainen mahdollisuus plus että liitteenä toive siitä, että fiilis pysyköön jatkossakin yhtä hyvänä. Tästä taas aasinsillan kautta kätevästi päästään siihen, että miten erilaisia työpaikat ja siinä toimijat ovat. Tri Höyhenkin oli varmaan nuorena alaisena epävarma ja uhmakas, ja taatusti tuli sitä saikkuakin haettua, ...

Miten paljon työ määrittää ihmistä?  Tri Höyhen oli taannoin muutaman kuukauden työttömänä. Alussa se oli ihanaa ja rentouttavaa. Myös toipumista narsistisia ominaisuuksia omanneen esimiehen kanssa käydystä jatkuvasta väännöstä. Työ oli ihanaa, mutta työsuhde erittäin sairas ja mielivaltaisuuksia täynnä. Peli oli pakko puhaltaa poikki ja ottaa avuksi myös liitto ja lääkärit. Lopputulokseen lienevät molemmat osapuolet tyytyväisiä. Tri Höyhen säilytti tietyt rutiinit myös työttömyyden aikana. Nousu varhain, aamutoimet, koiran kanssa ulos ja "Sydämen asialla"- sarjan seuraaminen. Iltapäivisin päikkärit, ruoanlaittoa ja muuta hääräämistä. Teinin hakemista koulusta autolla. Paljon elokuvia Netflixin kautta, paljon luettuja kirjoja. Jossain kohtaa alkoi kyllästyttää ja tympiä. Aavistuksen masentaakin. Opiskeluistaan kotiin iltapäivisin palanneet lapsetkin huomauttelivat siitä, että olin aina kotona. Toisaalta Tri Höyhen oli päättänyt, että ensinnäkään ei enää hakeudu sille a...

Tri Höyhen ihmettelee, että miksi ihmisille lapsesta saakka tolkutetaan että "ole reipas"? Lopulta ollaankin niin reippaita että sairastutaan. Paletaan loppuun. Paletaan ulos oravanpyörästä. Pahimmassa tapauksessa elämästä. Burn out. Paletaan loppuun että saadaan palata alkuun. Burn out. Back in. Ne hyvintoimeentulevat, kaikessa pärjäävät, kauniit ja ruskettuneet, heistä ei tehdä lehtijuttuja silloin, kun ovat palamassa loppuun. Tai jos tehdään, niin silloin he ovat vielä vauhdissa, tikissä, ruuhkavuosissa (silti jo vaarallisesti kuilun reunalla) tms, ja otsikot ovat raflaavia ja kaikkea suorittamista ylistäviä. Burn outin keskellä syntyy sitten niitä kohujuttuja, jolloin henkilön on nähty jollain tavalla sekoilevan ja olevan outo ja maaninen. Samaan aikaan ns. tavis yrittää suorittaa kunnialla. Suorittaa siis uraa, perhettä, ihmissuhteita, kaunista kotia, kehon huoltoa ja sen sellaista. Tavis ei raportoi lehdille. Tavis raportoi kavereille, sukulaisille ja naapureille ...

Tri Höyhen on innostunut VHH-ruokavaliosta. Siis ruokavaliosta, jossa vältellään mm sokeria, viljoja, perunaa, pastaa, eineksiä ja kevyttuotteita. Suositaan kananmunia, hyviä rasvoja (avokadot, pähkinät, oliiviöljy sekä voi), lihaa, kalaa, juustoja ja maan päällä kasvavia vihanneksia (kaali, kesäkurpitsa, yrtit jne). Hedelmiä vältellään, paitsi kotimaisia omenia. Ja tuskinpa ne maailmalta lennätetyt hedelmät myrkkyineen niin kovin terveellisiä ovatkaan. Hedelmissä myös paljon sokeria. Syyskuun alussa aloitin, ja siinä alussa painokin putosi muutaman kilon. Mitä enemmän ylipainoa on, tai mitä huonommat ruokailutottumukset aiemmin on ollut, sitä nopeammin tietysti painokin putoaa. Eli minulla tietysti putosi vain vähän, koska merkittävää ylipainoa ei ollut. VHH on siis ruokavalio ja elämäntapa, ei mikään ihmedieetti. Tavoitteena yleinen hyvinvointi ja mm sellainen ajattelun kirkastuminen, kun jätetään höttöhiilarit pois. Koska Tri Höyhen on myös nautiskelija, niin lipsumisia on tie...

Tohtori Höyhen eli TH eli allekirjoittanut on innokas sosiaalisen median käyttäjä. Seuraan julkaisuja, ryhmiä, sivustoja jne. Osallistunkin. Ehkä aika kultaa muistot, mutta elämä taisi olla hiukan yksinkertaisempaa "ennen vanhaan", eli noin 10-15 vuotta sitten, kun kännykkä ei vielä ollut liimautunut käteen. Ainakin tiedonkulku oli maltillisempaa ja koko ajan ei tarvinnut olla tavoitettavissa. No, puhelin ei ole nykyään pelkkä puhelin, vaan älylaite, tietokone, pankki, monitoimikone jne. Oikeastaan perinteisiä puheluja käydään aika harvoin, kun kommunikoida voi viestein. Kuvin ja tekstein. Tästä ajasta ei ehkä jää historiaan sellaisia muistoja, joita Tri Höyhenelläkin on menneisyydestä. Kirjeitä, kirjoituksia, valokuvia. Vaikka sanotaankin, että nettimaailmassa pitää varoa ja kaiki jää muistiin, niin ehkei kuitenkaan samalla tavalla kuin muinoin. Mutta aihe, josta Tri Höyhenen oli tarkoitus alunperin kirjoittaa, on somekäyttäytyminen. Sen ihmettely, mikä saa päällisin puo...