Ikäkriisi: Tiukkapipoilua vai poseerausta

 

Kuvassa Gugguun pipo. Ei liity juttuun kuin somisteena ja symbolina. Tätä saa tilattua netistä.

Tohtori Höyhen on pohtinut jonkin verran keski-ikäisten ja keski-iän ylittäneiden naisten sielunelämää. Ihan tällaista empiiristä tutkimusta, joka perustuu sekä havaintoihin livemaailmassa että myös netissä. 

Joistain tulee nuoria mummoja (ei liity lapsenlapsiin). Siis sellaisia ihmeellisiä, tiukkapipoisia riivinrautoja, jotka uhkailevat kunnianloukkaussyytteillä heti, kun joku on eri mieltä ja suhtautuvat kaikkeen jotenkin takakireästi ja yksitotisesti. Jumalaa ei saa pilkata, kirkossa ei saa nauraa, lyhyt hame poliitikolla on pornoa jne. Tiukkis syö lääkkeitä varmuuden vuoksi, "ettei vaan mitään sattuisi" eikä juo kahvia klo 15 jälkeen, ettei yöunet kärsi. Tuo kaikki jotenkin olisi ymmärrettävää käytöstä, jos ikää vaikka 85, mutta myöhäiskeski-ikäisellä se on jotenkin pelottavaa ja vähän pakkomielteistäkin käytöstä.


Sitten on nämä toisenlaiset kriiseilijät. Äkkiä tajutaankin, että hetkonen: elämää on edessä vähemmän kuin takana. Jos se johtaa siihen, että kunnosta ja elämäntavoista yleensä aletaan pitää parempaa huolta, niin lopputuloshan on mitä parhain myös tulevaisuutta ajatellen. Kansantalouskin kiittää.

Joillakin se menee siihen, että yritetään olla ikinuoria, hinnalla millä hyvänsä. Ja jos ei ole varaa kauneusleikkauksiin, niin ainakin opetellaan selfieposeeraus eli huulet tötterölleen. Sen on tarkoitus näyttää hyvältä, mutta yleensä se näyttää vähän tyhmältä. Se, minkä voi jotenkin antaa anteeksi, lapsellisuuteen vedoten sille parikymppiselle somevaikuttajalle, niin se ei oikein pelitä 50 +-sarjassa. Kiitos ja anteeksi .



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Out of the box

Hyvä jätkä

Helle. Uhka vai mahdollisuus?