Muistoja ja muuta sellaista.

 

On erilaisia muistoja. Jotkut ovat jääneet hyvinkin vahvoiksi, vaikka niistä on todella kauan ja sitten on ajanjaksoja, joista ei muista oikein mitään tai ne ovat menneet jotenkin sumussa. Esimerkiksi muistan hyvin kaikkien lasten syntymät, mutta sitten siinä heidän lapsuusajassaan voi olla suuriakin aukkoja, jotka muistaa vain valokuvien avulla. Ehkä se muistamattomuus johtuu siitä, että on ollut niin paljon  kaikkea uutta samaan aikaan. En tiedä.

Itselle jotenkin omasta eletystä elämästä jäänyt muistiin pienet yksityiskohdat. Tuoksut ja värit ja myös tietyt tunteet (pakahduttava onnellisuus ja siihen samaan aikaan liittyvä suru/kaiho) Esimerkiksi lapsuuden Pohjois-Karjalareissuista jäänyt mieleen mm saunominen ja saunasaippuan tuoksu. Myös esimerkiksi lehmät, lannanhaju ja se, kun niiden ympäriltä huidottiin koivuvitsoilla kauemmas hyttysiä. Myös tietyt nukkumapaikat kyläillessä jääneet mieleen. Huoneiden tapetit ja sen sellaiset yksityiskohdat. Rakennusten tuoksut. Varsinkin puisten rakennusten.

Viime yönä, nukahdettuani kolmen tuntia kestäneen vatsataudin jälkeen, näin taas  unta vaatteista ja vaatekaupoista. Vaikkei sitä silloin ajatellut, niin niitä viimeisimpiä työpaikkoja, jotka siis vaatteiden parissa, niin kyllä niitä ajattelee jotenkin ikävöiden, vaikka ei sitä tuolloin pitänyt pelkästään iloisena asiana. No, yrittäjyys oli ihan  ok (myös raskasta taloudellisesti), mutta sen jälkeen oli luksusta ja helpotuskin päästä töihin melko hienostuneeseen naistenvaateliikkeeseen. Puitteet oli kauniit ja ne usein vaihtuvat vaatemallistot olivat ihania purkaa ja laittaa esille. Oli niin paljon kaikkea kauneutta ympärillä. Tykkäsin kovasti myös työstä myyntiedustajana, mutta siinä kaikkea iloa vähensi yrityksen henkisesti häiriintynyt toimari.

Onnellisuus on varmaan myös jokin tavoite monen elämässä. Niin minullakin. Tosin pitää myös ymmärtää, että välillä "ihan hyvä" on riittävästi. Ja toistan itseäni, tässäkin asiassa, kun totean, että ei kannata vertailla omaa elämää kenenkään toisen elämään. Ja omistakin tekemisistä ehkä kannattaa poistaa sellainen liiallinen täydellisyyden tavoittelu. Jos haluat maalata taulun, tee se. Sen ei tarvitse olla teknisesti täydellinen. Se on täydellinen siksi, koska se on sinun tekemäsi. Uniikki.