Kohtuus, tuo kaikkien valintojen äiti

 

No niin, alkoholilakkoni on nyt kestänyt 6 viikkoa. En nyt ole kyllä juurikaan niitä paljon hehkutettuja hyvän olon fiiliksiä kokenut. Ei siis kuitenkaan tee edes mieli alkoholia, jota myöskin halusin testata. Siis riippuvuutta. Luulen, että alkoholia olisi pitänyt kiskoa aktiivisesti ja päivittäin, jotta olisi nähtävissä jotain erityistä "silmien kirkastumista, ihon uutta hehkua, hoikistumista ja parantuneita elämänhallintataitoja". Viikonlopun viinittelyjen lopettaminen ei ilmeisesti anna suurta muutosta. Toki maksa varmaan tykkää, ja sekin on hyvä. Ja rahaa mahdollisesti säästyy.

Onhan toki mahdollista, että pitkällä tähtäimellä huomaakin enemmän muutoksia. Minulla tosiaan kävi niin, että ensimmäisellä viikolla särki päätä. Sen jälkeen alkoi tehdä tavallista enemmän makeaa mieli. Nyt se on laantunut. Tällä viikolla minulle on tullut huono olo pienemmästäkin fyysisestä ponnistelusta. Sitä en tiedä, onko osasyynä se, että alkuviikosta kävin luovuttamassa verta. Olen nyt varmuuden vuoksi ottanut kuuriluonteisesti vitamiini- ja rautatablettikuurin.

Ajattelin, että ehkä otan viiniä risteilyllä, jonne olen menossa reilun viikon kuluttua kuoroporukan kanssa. Se jää sitten nähtäväksi, miten toimin. Voin huoletta olla ilmankin. Kyseessä on kuitenkin päiväristeily eikä mikään rymyreissu. Tarkoitus olisi kai vähän esiintyäkin yleisölle.