Terveyttä ja kauneutta

 

Välillä minulla iskee selkään kipu, jota kai noidannuoleksikin kutsutaan tai pakaraan sellainen "pinne". Yleensä nämä iskevät harvoin ja syynä yleensä jokin äkillinen liike tai kylmiltään tehty nosto. Olen usein ihmetellyt, että jos normaalipainoinen henkilö menee lääkäriin selkäkivun kanssa, niin kovin usein aletaan paasata siitä, että oletko pitänyt tukilihaksiston eli selkärankaa tukevan ns korsetin kunnossa. En ole tosiaan mikään himourheilija, mutta kävelen paljon ja venyttelenkin. Itse asiassa olen saanut nimenomaan kipeäksi selkäni silloin, kun olen liian aktiivisesti tehnyt jotain vatsa- ja selkälihaksia vahvistavia liikkeitä. Eräällä toisella kertaa auttoi, kun vaihdoin matalat työkengät korkeampiin.

En tiedä, mitä sitten sanotaan urheilijalle, jos tämä menee vastaavan selkävaivan vuoksi lääkäriin? Ei varmaan ainakaan vihjailla tukilihaksiston kunnosta. Pointtini on tässä siis se, että ei kaikki taviksen ( ei-urheilijan) selkävaivat ole itseaiheutettuja tai jonkun "tekemättömyyden" seurauksia.

On oikeastaan surkuhupaisaa, että samaan aikaan kuin taviksia kehotetaan urheilemaan, niin oikea urheilija ei kuulemma tervettä päivää näe. Monenmoisiin leikkauksiin joutuvat uransa aikana ja sen loputtua sitten korjaillaan lisää. Onko se saatu kulta ja kunnia tosiaan vaivan arvoista? Jos rahalla mittaa, niin en ihmettele intoa kansainväliseen uraan jääkiekon, tenniksen tai formuloiden parissa, mutta yleisurheilijoiden palkkiot eivät kai kovin hääppöisiä. Uran jälkeen joutuu vuodesta toiseen kekkaloimaan erilaisissa tv-ohjelmissa ja -visailuissa. Tai mainostamaan mämmiä (sorry, Mietaa).

Ehkä kohtuus kaikessa on hyvä ohje. Ainakin itselleni. En tykkää hikipäässä juoksemisesta, vaan ripeästä kävelystä. Mailapeleistä lähinnä sulkapallosta (ilman sääntöjä). En tiedä, pysyisivätkö satunnaiset selkävaivat kokonaan loitolla, jos tosiaan keskittyisin siihen korsetin vahvistamiseen. Kenties.

Nyt tilasin erään estrogeenivalmisteen. Siinä aines, jota en ole aiemmin nauttinut. Olen nyt napsinut kapselin päivässä, ja jotenkin olen ollut tarmokkaampi ja onnellisempikin. Oikeastaan ihan sama, onko kyseessä lumelääke vai aito, kunhan toimii. 

Näitä skin-lab- mainoksia en ymmärrä. Ilmeisesti nämä julkkikset, jotka sitä mainostavat, saanevat sopivan korvauksen vakuutteluistaan. En tosiaan usko, että suun kautta nautittu kollageenijauhe tekisi ihosta hehkeän ja vähentäisi ryppyjä. Tai uskon, kun näen. Enkä tosiaan halua tuomita niitä, jotka saaneet hyötyjä ko. tuotteesta. Aina tulee jokin uusi juttu, jonka nimeen vannotaan. Kunnes tulee taas jokin uusi ihmeaine.

 Ikuista nuoruuden lähdettä ei vaan ole. Toki terveellinen ruokavalio, liikunta ja runsas vedenjuonti varmasti pitää ihon paremmassa kunnossa, ilman lisäravinteitakin. Pitää muistaa, että kauneusbisneksessä pyörii isot rahat ja ihan joka vakuuttelua ei kannata uskoa. 

No, kyllähän sitä ennenkin "kaunistuttiin" kyseenalaisilla tuotteilla. Ihoa valkaistiin lyijyvoiteilla. kulmakarvoja poistetiin sammuttamattomalla kalkilla, huulet punattiin elohopeasulfidilla, ja lopuksi vimeisteltiin koko komeus kumilakalla. Tämän cocktailin lopputuloksena kasvot syöpyivät ja hampaat putosivat. Belladonnatipat silmissä edistivät viherkaihin syntyä.