Noidannuoli

 

Eilen "pamahti" selkä. Olin tehnyt vähän imurointihommia ja lattian moppausta kotosalla, kun selkä päätti ryhtyä oikuttelemaan ja kaikenlainen liikkuminen tuotti kipua. Varsinkin ylösnousu tuolilta. Otin yhden Sirbaludin (2 mg), joita oli joltain aiemmalta lihasjumikaudelta jäljellä. Tulos oli, että sammuin päikkäreille kuin saunalyhty, mutta selkään sattui herätessä aivan helvetisti.

Iltapäivällä menin päivystykseen. En saanut kipupiikkiä, kuten toivoin. Liikkuvuus oli raajoissa normaali eikä ollut puutumista tai virtsan- tai ulosteenkarkailua. Sain Buranaa ja Panadol Fortea. Ilta meni kärvistellessä. Välillä vähän helpotti. Istuin jumppapallon päällä ja keittiöjakkaran päällä. Makasin 10 minuuttia lattialla selälläni. Jonkun ohjeen mukaan senkin pitäisi auttaa. Hieroin alaselkään Perskindolia. Yö sujui yhden heräämisen taktiitalla ja aamulla kykenin jo viemään koiran kävelylle ja tekemään aamuaskareet sujuvasti. Vasta aamukympiltä otin sen Burana-Panadol-coktailin. Melko nopeasti siis tunnuin tokenevan tästä.

Joka kerta lääkäri muistaa muistuttaa siitä, miten tärkeää pitää tukilihaksisto kunnossa. Itseasiassa selkäni on kipeytynyt raskauksien lisäksi kuntosaliharjoittelun jälkeen ja jopa silloinkin, kun kävin kiropraktikolla ns ylläpitohoidossa liian usein. Ilmeisesti jonkinlainen taipumus siihen, että selkä aika ajoin niksahtaa. Ihan samoin kuin että pystyn nyrjäyttämään nilkkani aivan matalissa kengissä.

Tämä noidannuoli (tai millä nimellä nyt haluaakaan nimittää tätä tilaa) alkoi oireilla siten, että jo viikko sitten minua sattui kasvojen oikealle puolelle sekä oikean reiden ulkopintaan. Iho oli siis kosketusarka. Kolmoishermosärkyhän minulle on myös tuttua. Se aktivoituu pari kertaa vuodessa. Varsinkin tuulessa ja välillä riittää jopa se, että auton ikkuna on auki liian kauan. Kyse on ilmeisesti siitä, että jokin hermo tai hermot ovat puristuksissa jossain kohtaa kehoa.

 "Lucky me" niin kauan kuin tämä tila menee ohi oikealla lääkityksellä. Sohvalla makoiluahan ei nykyään suositella. Liike on lääke, vai miten se meni...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miki Liukkonen 1989-2023

Kuolleet lehdet

Tiistaina kuolen (dokumentti)