Mitä sanoisit nuorelle itsellesi....

 

Kuvassa harmaahaikara. Symbolina kertomukselle siitä, että mistä vauvat tulee. Häveliäästi on vastattu aikoinaan lapsille, joita asia kiinnosti, että "haikara tuo".

Aamun radiosta kuuntelin, että käytiin keskustelua siitä että "mitä sanoisit 18-vuotiaalle itsellesi nyt aikuisena". Tai kuten itsenikin tapauksessa tällä hetkellä; ERITTÄIN aikuisena.

Hyvä kysymys. Tuntuu, että minulla olisi paljonkin neuvottavaa  kaikenikäiselle itselleni. Jälkiviisaus paras viisaus. Mutta ehkä jonkinlainen yleisohje itselleni, iästä riippumatta, mutta varsinkin nuorelle itselleni on se, että "älä tee mitään siksi, että haluat miellyttää jotakuta tai kuuluaksesi johonkin joukkoon, jonka luulit sopivan itsellesi".

 Vanhemmiten olen oppinut olemaan hyvinkin ei-miellyttävä. Tunnustan kuitenkin, että minulla yhä kytee takaraivossa usein toistettu (ja yleensä idioottimainen) ohje siitä, että "ole positiivinen" tai "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" tai "tätähän sä tilasit".

Täytyy nyt todeta muutama fakta:

- On ihana ajatus se, että positiivisella asenteella pääsee pitkälle. Tai ainakin johonkin asti. Mutta aina se ei auta, joskus pitää olla jyrkkä ja jopa iskeä hanskat tiskiin. Pitäisi ymmärtää, että positiivisuus ei tarkoita sitä, että et sano omaa mielipidettäsi ja tyydyt kaikkeen. Positiivisuus on elämänasenne. Usko siihen, että kaikki järjestyy. Ei järjesty aina hyvin, mutta mieluummin paremmin kuin huonosti.

- Metsä ei aina vastaa siten, kuin sinne huudetaan. Voit olla kiva, positiivinen, oppiva ja ahkera ja kaikille kiva, mutta silti saattaa tulla se joku mulqvist, joka romuttaa kaiken uskosi ihmisiin pelkällä tylyydellään ja mitätöinnillään. Kertoo sinulle, että sinulla on väärät mielipiteet, asenne ja muutenkin kaikki pielessä. Herättyäsi tämän huutelun aiheuttamasta lamaannuksesta saatat olla parhaassa tapauksessa vähän parempaa puuta. Tai sitten pahimmassa tapauksessa uppotukki. Taikka pahka, josta joku törttö tekee mauttomia pöytiä ja tuoleja.

- "Tätähän sä tilasit". En todellakaan tilannut. Joskus menee tilaus niin sanotusti vihkoon, eli ihan väärät yksisarviset ja keijut oli paikalla, kun esitit toiveitasi.


No niin. Mitä sanoisin nuorelle itselleni:  

- Pidä puolesi

- Kestä paskat ajat ja tunnemyrskyt. Ne eivät kestä ikuisesti, vaikka tulevat valitettavasti aina uudestaan.

- Älä mene kauppaopistoon, vaikka kaveri meni (minäkin menin).

- Voi kun tietäisit, mitä kaikkea ihanaa elämä vielä tuo. Älä mieti niin niin kuumeisesti sitä, että joidenkin mielestä sinun pitäisi jo löytää poikaystävä, Koska sitten, kun se löytyi, taas taivasteltiin sitäkin että "noni, nyt on nuoruus mennyt".

- Kestä se, että meidän kaikkien elämä on yhtä tötöilyä. Teit niin tai näin. 

- Tee jotain älyttömän hauskaa ja hullua elämäsi viimeiset, oletetut 30 vuotta.

Mukavaa loppumatkaa nuorelta itseltäni vähän vanhemmalle itselleni .

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seksi(ttömyys)

Keskaria näyttelevä psykologi ja muita tositarinoita elävästä elämästä

Terve mieli