Tuula ja Pirkko

 

Käytiin ystiksen kanssa katsomassa Ria Katajan ja Minna Kivelän esitys Tuula ja Pirkko- meil on aina Toro. Tarina kertoo kahden eläkeikäisen naisen reissusta Fuengirolaan tapaamaan toisen rouvan heritage-testin avulla löytyneitä sukulaisia. Monenmoista tapahtuu reissun aikana, paikalla ilmaantuu myös Demis Roussos, joka siis oli kreikan laulutaiteen lahja maailmalle. Myös Tuulan ja Pirkon aikuiset tyttäret pyörivät kuvioissa. Toisen tytär ei osaa antaa napanuoran katketa lainkaan, vaan soittaa joka päivä äidilleen tiettyyn kellonaikaan ja toisen tytär taas on melko välinpimätön työnarkomaani. Sarjan Toro on tietysti se Aurinkorannikon kukkulalta tuttu, peltinen härkähahmo, sekä toisen rouvan espanjansukulainen Toropainen, joka alunperin lähtöisin Niittylahdesta.

Kataja ja Kivelä siis esittävät kaikkia edellämainittuja hahmoja. Mielestäni he ovat molemmat hyviä näyttelijöitä ja Kivelähän on ansioitunut koomikko mm Jopet-showsta ja monesta muustakin sketsiohjelmasta. Ria Kataja tuttu taas monista suomalaisista sarjoista.

Ensimmäinen osuus ennen puoliaikaa oli jotenkin hämmentävä. Olen itsekin kova kiroilemaan, mutta kun joka toinen sana on vittu tai saatana, niin alkoi oikeasti kiusaannuttaa. Tuntui että näyttelijät kyllä hyviä mutta käsikirjoitus huono. Puoliajan jälkeen näytelmä edistyi ihan uudella draivilla, ja hauska ja oivaltava tilannekomiikka sai aikaan naurunpyrskähdyksiä

Jos pitäisi pisteyttää, niin arvosanaksi tulee ehkä 7,5 (asteikolla 4-10). Täytyy ottaa hyväksi tavaksi käydä teatterisa vähän useamminkin.