Apatia


 Apatia. Tuo hajuton ja mauton ankeuttaja on ollut nyt elämässäni muutaman kuukauden. Mikään ei tunnu miltään. Kaikki tuntuu jatkuvan samanlaisena vuodesta toiseen. Vähän samaan tapaan kuin sisustan: laitan tän nyt tähän ja siinä pysyy.

Mikään ei tosiaan tunnu miltään ja jotenkin ei ole voimia tehdä mitään konkreettista elämää muuttaakseen. Ei ole edes "ois voinu"- vaihetta, on vain "en jaksa"- vaihe.

Jopa mennyt elämä tuntuu siltä, että ei ole saanut mitään merkittävää aikaiseksi. Tosin voishan sitä päästä historian lehdille vaikkapa kirkonpolttajana tai Lallina Köyliöstä, mutta ehkei ihan tällaisesta menestyksestä haaveile apaattisenakaan.

Mutta: yksi ilonaihe ilmaantumut: perheessä on taas hauvavauva. Ehkä koiraterapia pikkuhiljaa alkaa vaikuttaa mieleenkin. Tää kesä menee muuten vähän harakoille, kun odottelen sitä silmäleikkaukseen pääsyä. Ehkä sitten kirkastuu lisää.


Kommentit

  1. Hauvavauva!!! Jeee!!! Hauhau!! Silirapsuja heti kilo syntyneelle, hauhau!
    Jos ei olisi Harry Ruukuntekijää niin olisitko käyttänyt ankeuttaja-sanaa? Miettimällä näinkin tärkeitä asioita ei kyllä huomaa mitään tylsiä hetkiä, toisaalta vaivaasi on helppo ratkaisu, vaihda näkökulmaa. Se ei vaadi liikkumista mutta sitäkin enemmän miettimistä, ja nythän on aikaa, ja millä miettiä? Perse homeessa kannattaa istua vain jos keksii jonkun hyvän idean/jutun/jne. Elä tee elämästä vaikeampaa kuin se on, toisaalta älä mene siitä mistä rima on matalin.
    Aouuuuuuuuuuuu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ankeuttaja on kyllä loistava ja kuvaava sana. Juu, ja vaihdan näkökulmaa heti kun jaksan ja pystyn. Hitaasti ja kankeasti 🙃😄.
      Haukkuli kiittää rapsutuksista. Räyh!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Seksi(ttömyys)

Keskaria näyttelevä psykologi ja muita tositarinoita elävästä elämästä

Alkoholi ja geenit