Aikuisopiskelua

Tohtori Höyhen on aikuisopiskellut nyt mutaman kuukauden. Lähes 9 kk. Eli lähes raskausajan pituus. Ja kyllä on jotain syntynytkin: kokemuksia, oivalluksia, eteenpäinmenoa, pettymystäkin, mutta enimmäkseen iloa ja sellaista vilpitöntä riemua onnistumisista.

Aikuisopiskelijana on kokonaan pois kouluajan ahdistukset ja pelot vaikkapa koskien esitelmiä. Kukaan ei naura, ketään ei tarvitse jännittää. Jaetaan samanhenkisten kanssa kokemuksia ja tunnelma on mukava. On myöskin ollut tosi mielenkiintoista eri koulutuspaikoissa, siis sitä työssäoppimista suorittamassa. Nähtävästi vanha koira oppii vielä uusia temppuja :)

Pikkuhiljaa on alkanut muotoutua sekin, minne haluaisi sijoittua valmistumisen jälkeen. Entisen työhistorian ansiosta osaa jo varoa sellaisia paikkoja, joissa työskennellään ihan yksin, tai kilpaillaan jostain idioottibonuksista jonkun kukkoilijan johdolla. Eniten arvostan säännöllistä työaikaa, selkeitä vapaa-aikoja ja sellaista yhteen hiileen puhaltamista. Välillä yhteisiä kahvi- ja rupattelutaukojakin. Ja uskokaa kai älkää, olen törmännyt sellaiseen muutamassa harjoittelupaikassa. Ja niihin aion laittaa piankin avoimen hakemuksen. 

Toki olen törmännyt myös jäykkiksiin ja kaavoihin kangistuneisiin paikkoihin. Niistä aion pysyä kaukana.
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Out of the box

Hyvä jätkä

Helle. Uhka vai mahdollisuus?