Uusi harrastus
Menin tänä syksynä sellaiseen kirjoituspiiriin. Hyvä että menin. On ollut tosi mukavaa ja antoisaa. Tuosta ryhmästä on ilmeisesti moni käynyt jo vuosia saman opettajan kursseilla, mutta hyvin minäkin joukkoon mahduin. Alussa iski taas tämä ns "huijarisyndrooma" eli että olen kyllä luullut osaavani kirjoittaa, mutta enpä sitten osaakaan yhtään mitään. Mutta se oli ohimenevä tunne. Me luemme ääneen toisillemme tekstejä, joita oppitunnin (2,5 h) aikana annetuista aiheista kirjoitamme. Se on todella kivaa ja olemme tosiaan kaikki aivan erilaisia kirjoittajia. Joillakin on todella ihanan lyyrinen ja maalaileva kirjoitustyyli, toisilla kyky pelkistää ja jotkut ovat taitavia dialogin kirjoittajia. Olen huomannut, että itselläni on tapana laittaa teksteihini vähän tahatontakin huumoria. En yritä matkia mitään tyylisuuntaa, mutta onhan Anna-Leena Härkönen suuri idolini. Ihailen hänen kykyään nähdä maailma ja ihmisten teot aika koomisinakin tapahtumina ja hän kyllä osaa kritiso...