Tohtori Höyhen

Muutama päivä tuli taas oltua asuntoauton kanssa leirintäalueella. Sää todellakin suosi. Helle tekee ihmiset raukeiksi ja kaikki ikäänkuin hidastuu. Merivesi oli kuin linnunmaitoa. Eikä ollut vielä sinilevää. Sellainen "ikuinen kesä"-fiilis tuli, kun katseli rannalle vaeltavia ihmisiä.  Tänä kesänähän Suomessa on oikein urakalla hukuttu. En ota asiaan enempää kantaa kuin että hämmästelen sitä, että miten ihmeessä ja miksi aikuiset uimataidottomat ylipäänsä menevät  syviin vesiin? Ja lasten kanssahan nyt muutenkin saa olla silmät selässäkin ja vastuu kyllä on aikuisella. Kesä saa vähän surulliseksikin. Sen takia, että se aina loppuu myös. Varsinkin kun kesäkuu oli sään puolesta huono, niin nyt tuntui, että kaikki tekeminen ladattiin heinäkuuhun. Elokuuhun sitten taas kuuluu koulunalkuja ynnä muuta tyhmää. 😎 Itselläni ei toivoakseni ala koskaan enää mitkään työt. Ainakaan mitkään ei-kiinnostavat pakkotyöt.  

  Aina välillä ja nykyään melko useinkin sitä miettii, että pitäiskö muuttaa johonkin saareen ja elää mahdollisimman yksinkertaista elämää. Ilman somea.  Ehkä sitten kuvittelen olevani jokin kansakunnan omatunto tai mikä lie, mutta tosiaan näin tarkkailijaluonteena ja herkkävaistoisena kyllä pinna palaa entistä useammin ihmisten teeskentelyä seuratessa. Monenmoista viheltäjää kyllä löytyy. Tuntuu myös siltä, että mitä lahjattomampi ihminen, sitä enemmän korostetaan varallisuutta ja koulutustaustaa. Eräs tuttavakin on niin muotoilijaa Linkedin-profiilissaan, vaikka on muistaaksesi nuoruudesta saakka muotoillut elämäänsä lähinnä isän rahoilla ja hänen avustuksellaan saaduilla työpaikoilla.  Monen ihmisen elämä tuntuu olevan yhtä näytelmää ja se on aika pitkälti tämän somekulttuurin syytä. Siitä omasta elämästä rakennetaan tietynlainen tarina, ehkä sellaisen ihmisen tarina, jollainen oikeasti haluaisi olla. Vaikka olisi kovastikin perheriitelevä narsisti, niin somessa voi es...

  Muutaman päivän olen taas pätkäpaastonnut (useimmiten olenkin pätkäpaastolla enemmän tai vähemmän) sekä vaihtanut ruokavaliota vähähiilariseksi. Kyllä se vaan niin on, että tehoaa aika nopeasti painoon. Olen talvesta asti saanut pidettyä sen 5-6 kg pois, mutta pienikin lipsahdus sekoittaa pakkaa. Hiilarit nyt vaan keräävät sitä nestettä kehoon ja minun tapauksessani näköjään kaikki keskittyy keskivartaloon. Ärsyttää suunnattomasti monenkirjavat painonhallintavinkit, koska kaikkihan perustuu itsekuriin. Jos ei niitä ohjeita oikeasti noudata, niin ei tule tulostakaan. Myöskin unohdetaan se, että ihmiset ovat erilaisia. Ärsyttää erityisesti se ohje, että pitääkseen aineenvaihdunnan kunnossa täytyy muka syödä vähän mutta usein. Että muuten keho joutuu "säästöliekille". Tuo on aivan höpöpuhetta. Kokeilepa olla vaikka kuukausi nälkäkuurilla. Tuskin sen jälkeen tulee mieleen höpötellä säästöliekistä, taatusti ei ole paino junnannut paikoillaan. Suurin osa kaikista painonhallintaan...

  Minulla on tuolla pohjoisessa jokseenkin ikäiseni serkkupoika, jonka kanssa tulen hyvin toimeen, kunhan ei liian usein olla tekemisissä. On siis oikeasti kiva ihminen, mutta alkoholi ei sovi hänelle(kään). Provosoituu ja provosoi, ja on siis aika väsyttäväkin. Tiedostaa sen kyllä onneksi itsekin. Jossain kohtaa lopetin hänen puheluihinsakin vastaamisen kun en jaksanut yhtään sitä honottavaa känniääntä, joka ei antanut lainkaan suunvuoroa. Eilen serkku laittoi sitten whatsup-viestiä. Selitti, että on lahjoittanut aikuisille lapsilleen rahaa. Että lakimiestuttava oli kuulemma oikein  neuvonut, että lahjaveroa ei tarvitse maksaa alle 5000 euron arvoisista lahjoista. Olettaen siis, että et ole kolmen vuoden aikana saanut samalta lahjoittajalta. Tuo tieto kyllä löytyy ihan verottajan sivuiltakin. Lahjoitusasiansa selvitettyään hän tapansa mukaan ryhtyi selittämään raha-asioitaan. Yleensä ruikuttaa sairaseläkkeestään, joka siis oikeasti on keskimääräistä parempi, koska on tehnyt t...

  Joskus olen aiemminkin varmaan kirjoittanut tästä samasta aiheesta, eli siitä, kun selfieitä muokataan todella rankalla kädellä ja sitten ne laitetaan someen. Joku on joskus sanonut, että itselleen voi myös kuvitella onnellisen lapsuuden . Joka kai perustunee jonkinlaiseen itseterapointiin ja anteeksiantoon ja elämässä eteenpäin menemiseen. Onko myös niin, että sitä ajattelee, että lopulta näyttää juuri siltä, miltä tahtoo? Eräs tuttavani, sellainen ihan tavallinen, vähän pyöreä 50 plus harrastaa tätä kuvanmuokkausta . Jotenkin siitä haluaisi sanoa tai ainakin kysyä, että miksi muokkaat itsesi tunnistamattomaksi, mutta eihän siitä oikein voi sanoa, kun ei tiedä, miten toinen reagoi. Niinpä siitä voi sitten ainakin kirjoittaa blogissaan💁😉. Samainen henkilö ihmetteli sinkkuvuosinaan, että miten ne tindertreffit ei oikein etene. ensimmäistä tapaamiskertaa pidemmlle. No joo, jos lähdet tapaamaan Brad Pittiä ja saatkin Severi Suhosen, niin saattaahan se hymy hyytyä. Siis tuollais...