Latautumista

 

Tänään taas aloin pohtia harrastuksia suhteessa omiin mieltymyksiin. Kävin kuntosalilla aamulla. On ihanaa, kun kaikki keskittyvät omaan tekemiseensä, mutta jos tarvitsee apua, niin aina joltain voi kysyä neuvoa. Se on todella energisoivaa.

 Minussa on jokin ihmeellinen sisäänrakennettu tapa reagoida heti ja liikaakin, jos joku alkaa mestaroida liikaa ryhmässä toisten tekemisia tai tulee jotenkin liian "iholle". Luulenpa, että olen ehkä enemmän yksintekijä kuin laumasielu. Lisäksi koen vähän liikaakin aistivani energioita enkä myöskään jotenkin osaa olla aina sellainen kuin odotetaan. Enkä toisaalta haluakaan. Väsyn ja ärsyynnyn liiasta vouhottamisesta. Ehkä siksikin se kuorohomma on minulle välillä melko kuormittavaa. Mutta aion nyt toimia omalla tavallani ja erottaa oleellisen epäoleellisesta.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ikäkriiseilyä

Kuva
  Ikäkriisiä pukkaa. Ei enää samalla tavalla jaksa (viitsi) asioita, ja muistikin pätkii välillä. Viimeistään peiliin katsoessa hiffaa, että ikä EI ole vain numero.  Tiedän kyllä, että säänölliset elämäntavat, monipuolinen ruoka ja liikunta edistävät terveyttä. Myöskään labratesteissä ei ilmennyt mitään erityistä. Silti on nyt jotenkin ikääntynyt olo ja sille ei kyllä voi mitään ihmeitä tehdä. Korkeintaan voi ehkä odottaa, että kohtaus menee ohi.  En ajatellut turvautua kauneuskirurgiaan edes pienimuotoisesti. En usko, että jokin keinotekoinen aine, jota pitäisi säännöllisin väliajoin pistättää itseensä tuloksen ylläpitämiseksi, niin kohentaisi mitenkään kokonaisolotilaa. Tosin, jos olisi riittävästi pätäkkää, niin voisin hyvinkin mennä kasvojenkohotukseen. Siis kiristeltäisiin roikkuvat osat pois roikkumasta.. Ainoa lohtu tässä on se, että ikääntyminen koskettaa ihan jokaista (paitsi niitä, jotka menehtyvät nuorina). Viikon kuluttua on myös kampaajalle aika. Toivotaan, että siellä kek
Lue lisää

Itsenäisyyttä ja aaltoliikettä.

Kuva
  Eilen tuli katsottua jonkin aikaa Linnan juhlia, lähinnä sitä kättelyosuutta ja myös sitä, kun presidenttipari keskusteli sotien veteraanien ja lottien kanssa. Presidenttiparillehan tämä oli heidän viimeinen isännöintinsä näissä merkeissä. Jään kyllä kaipaamaan tätä pariskuntaa. Suomihan itsenäistyi 6.12. 1917, eli on nyt 106-vuotias. Sodan veteraaneja on enää kourallinen, nuorimmatkin jo lähes 100-vuotiaita. Oli kyllä aivan käsittämätöntä katsella ja kuunnella näitä juhliin vielä saapumaan kyenneitä henkilöitä. Aivan käsittämättömän terävä järjenjuoksu, ei voi kuin ihailla. Tietenkin he edustivat pyramidin huippuja, olihan paljon niitä, jotka invalidisoituivat ja traumatisoituivat loppuiäkseen. Ei tuohon aikaan varmaankaan ollut tarjolla mitään erityistä psyykkistä apua, luulisin. Ja toisaalta moni halusi sulkea mielestään menneet kauhut, eli ei halunnut puhua niistä lainkaan. Sitten se  kaikki purkautui jotenkin. Raivona, perheväkivaltana, puhumattomuutena, masentuneisuutena. Ja ky
Lue lisää

Show must go on

Kuva
  Kuvassa tiiliskivi. Kuvaa mielestäni hyvin maanantaipäiviä. Maanantai ei siis ole lempipäiväni (perjantai ja varsinkin lauantai ovat), vaan maanantai on vähän väsynyt ja raskas päivä, jolle kuitenkin uusi viikko alkaa jäsentymään. Viikon raskain päivä silti. Minulla tulee olemaan kiireinen viikko, tai ainakin kuvittelen näin, eli pitäisi tehdä uuteen opiskeluuni liittyviä tehtäviä sekä saada ensi viikkoa varten myös näyttösuunnitelma valmiiksi. Lycka til. Olin viikonloppuna eräällä kuoroharrastukseeni liittyvällä laululeirillä. Olin myös katsomassa musikaalia nimeltä Queen- show must go on. Se on Mikael Saaren tähdittämä musikaali, joka kiertänyt Suomea jo jonkin aikaa. En tiedä, puhutaanko peräti vuosista. Jos kiinnostaa, niin googleta, löytyy paljon tietoa. Samoin Instagramista. Tämä musikaali oli siis aivan mielettömän hyvä ja kestikin kaikkinensa kolme tuntia (miinus väliaika). Juuri sellainen esitys, että koska lopputulos oli aivan loistava ja hiottu, niin katsoja näkee vain lop
Lue lisää