Ajatusten lomassa ajatuksia lomasta.

 

Aloin tässä oikein lähestyvää lomaa odotellessa pohtia menneitä reissuja. Nuorena oli kivaa juhliminen ja ns yöelämä. Nyt riittää, kun saa olla edes uudessa ympäristössä ja saada istua kiireettömästi jossain sopivanlämpöisessä paikassa, kylmää drinksua siemaillen tai hyvää ruokaa syöden. Ei ole ehkä enää niin huoleton ja vaaroja kaihtamaton.

Silti ehkä parhaat hetket reissata olivat ne, kun lapset olivat aika pieniä. Ei nyt enää mitään vauvoja tai leikki-ikäisiä, mutta siinä ikävuosina 6-12, kun he olivat kaikesta innostuneita ja sellaista kivaa ja hyväntuulista matkaseuraa. Tosin muistelen, että olivat uusien ruokien suhteen melko ronkeleita. Mitkään eksoottiset herkut eivät uponneet (heille myös lasagne tuntui olevan eksoottinen ruoka :))

Toiseksi parhaat reissut olivat niitä, joita tein entisten avomiesten kanssa. Ihan siitä syystä, että molemmat tykkäsivät vuokrata mopon reissuilla, ja minä taas tykkäsin istua kyydissä. Näki paljon enemmän tuolla tavalla. Nykyinen mies ei halua vuokrata mitään kulkupelejä. Minä taas en osaa ajaa mopoa, mutta autoa osaan. Mutta jotenkin se auton vuokraus ei innosta, jos toistakaan ei innosta. 

Silti matka on aina matka, ja näiden pakkasten ja pitkän talven keskellä ihana ajatus viikosta ilman erityisiä velvotteita. Ja ahh!, valmiiseen aamiaispöytään joka aamu. Loman suunitteluun kuuluu myös kivat lomavaatteet. Ei mitään turhaa, riittävästi puhtaita alusvaatteita, ja sellaista helposti yhdisteltävää pukeutumista. Ei kiristäviä vaatteita eikä mitään nuhjuisia rytkyjä. Olen nyt parisen viikkoa vähän tarkkaillut syömisiäni ja pätkäpaastoillut, niin voi sitten huoletta nauttia lomaherkuista.

Meidät on kerran ryöstetty lomalla. Siis tultiin koko porukka syömästä ja nukkumaan, lapset nukkuivat toisessa makkarissa, me toisessa. Toiselta lapselta oli viety kännykkä sängyn vierestä ja minun laukkuni löytyi tyhjennettynä loma-asunnon ulkopuolelta. Myös aurinkolasit vahvuuksilla oli viety. Oli kyllä melko kylmäävää. ja se, että joku hiiviskellyt kämpässä, eikä kukaan meistä herännyt. Seuraavana yönä latasin kasan tuoleja ulko-oven eteen.

Ryöstöä seuraava päivä kuluikin asiaa selvitellessä. Olimme siis espanjalaisella poliisilaitoksella kertomassa tapahtumista ja kaikki kirjattiin ylös. Onneksi vakuutus korvasi menettämämme tavarat. Mutta jättihän tuo tapahtuma hiukan epämiellyttävän olon.

Uskon, että tuleva loma tulee olemaan silti oikein ihana.