Intohimo
Olen viime päivinä pohtinut intohimoa. Olikohan juuri Tom Pöysti, joka Elämäni biisi- ohjelmassa mainitsi siitä, että elämä pitäisi elää intohimolla. Jos ei asiaan ole intohimoa, niin se muuttuu suorittamiseksi. Olen kyllä samaa mieltä.
Enkä nyt oikeastaan pohdi rakkaussuhteita vaan lähinnä koko elämää. Olisi esimerkiksi todella ihanaa, jos olisi työ, johon menee innostuneena ja intohimolla ja asenteella että "tuskin maltan odottaa". Intohimoton pakkopulla on todellakin pakkopullaa. Tiedän tunteen ja niin varmaan moni muukin.
Olen myös omassa elämässä huomannut, että pysyäkseen onnellisena (joka mielestäni eräs elämän suurimmista tarkoituksista), niin täytyy aktiivisesti pitää huoli siitä, että siinä kalenterissa on riittävästi ohjelmaa ja vapaa-ajan menoja. Ei liikaa, mutta sopivasti. On tärkeää, että tapaa ystäviä ja käy erilaisissa tapahtumissa, eikä jämähdä kotiin ja samoihin rutiineihin. Sekään ei ollut mikään itsestäänselvyys aikoinaan, kun teki töitä epäsäännöllisin kellonajoin. Nykyään onnistuukin ja olen siitä hyvin iloinen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!