Unia
Eräs sellainen oli tämä: olin unessa aika nuori. Olin jossain sohvalla, ja poika, joka oli kanssani samaan aikaan yläasteella, tuli viereeni ja kietoi kätensä ympärilleni. Ajattelin että wau, onpa mukavaa. Tuli toinenkin poika tämän jälkeen viereeni ja olin aivan ihmeissäni suosiostani. Tilanne jatkui jonkin aikaa, kunnes tajusin, että minua pidettiin vain pilkkana. Minulle naureskeltiin että onpa tyhmä. En enää kuvitellutkaan olevani suosittu, olin vain nolostunut ja pahoillani. Outo ja epämiellyttävä uni, joka toi selvästi esiin niitä tuntemuksia, jotka minulla oli kouluaikoina, kun olin ujo ja epävarma kaikesta.
Viime yönä näin unta, että olin jossain kaupungissa. Siellä oli paljon väkeä ja joitain kuorokavereitakin. Olin jossain isossa tilassa, ehkä kirkossa, jossa oli ollut konsertti ja tarkoitus oli lähteä syömään porukalla. Jotenkin onnistuin kadottamaan näkyvistä kaikki tutut naamat ja lisäksi jalkani eivät suostuneet toimimaan tahtoni mukaan. En siis päässyt liikkumaan niin nopeasti kuin tahdoin, oli sellainen "täi tervassa"- olo. Sitä tapahtuu usein unimaailmassa, että jotenkin jähmettyy, kun pitäisi vaikkapa paeta tai saada kiinni jotain. Lentounet on sitten asia erikseen. Tosiaankin viimeöisessä unessa kadotin sitten kaikki tutut naamat ja taisin eksyäkin. Olin iloinen, että heräsin.
Yhtenä yönä näin sitten taas erityisen kivan unen. Olin jossain rakennuksessa, menossa jonnekin, ja viereeni tuli tosi pitkä mies ja sanoi että "anteeksi, mutta muistatko minua"? En oikein muistanut, mutta jotenkin mies oli niin sen verran kiinnostavan oloinen ja hyväntuntuinen, että mutisin muistavani. Jotenkin miehen ulkonäkö muuttuikin siinä kohtaamisen aikana, hassua kyllä. Kysyin, että haluaako hän puhelinnumeroni ja hän halusi. Siihen uni sitten loppuikin. Jatko-osaa odotellessa. Herätessä oli hyvä olo ja pohdin pitkän aikaa miehen ulkonäköä ja kaksikin vaihtoehtoa löytyi: eräs poninhäntäpäinen kuvataiteilija sekä erään rikossarjan etsivä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!