Kaamosväsymys

 

Talviuni

Talvella karhut nukkuvat Suomessa talviunta, joka kestää vähän alle puoli vuotta. Eteläisessä Suomessa karhu saattaa kuitenkin olla aktiivinen ympäri vuoden.

Karhu alkaa valmistautua talviunta varten keräämällä kymmeniä kiloja rasvaa hiilihydraattipitoisesta ruoasta, kuten marjoista. Vähän ennen talviunta karhu lopettaa syömisen ja tyhjentää suolensa ruokamassasta. Karhu vetäytyy talvipesään syksyllä loka–marraskuussa. Se päättää talvehtimispaikkansa sijainnin yleensä noin kaksi viikkoa ennen talviunen alkua. Tällöin myös karhun liikkuminen vähenee.

Karhun talvipesissä esiintyy paljon yksilöllisiä eroja. Yleisin talvipesätyyppi on hylättyyn muurahaiskekoon tehty kolo, jonka suuaukko on peitetty sammalilla. Toiseksi yleisin talvipesätyyppi on maahan kaivettu onkalo. Karhu voi tehdä talvipesänsä myös tiheän kuusen juureen, kallionkolon tai ison kiven alle. Moni uroskarhu asettuu makuulle kuoppaan ja antaa lumen sataa päälleen.]

Karhun talviuni ei ole yhtä syvää kuin lepakoiden ja siilien talvihorros, sillä karhun ruumiinlämpö laskee 33 asteeseen (vrt. talvihorrostajilla lähes nolla astetta). Naaraskarhun ruumiin lämpötila pysyy kuitenkin 37 asteessa synnyttämiseen asti. Karhu reagoi talviunen aikana ympäristöönsä, ja toisinaan se herää kesken talviunen, kun sen ruumiin ravintovarastot ehtyvät ennenaikaisesti. Naaraskarhu synnyttää talviunen aikana. Karhun syke laskee talviunen aikana 40 lyönnistä minuutissa 10 lyöntiin. Talvehtiessaan karhu ei virtsaa eikä ulosta. Sen virtsa siirtyy virtsarakosta maksaan, missä se muuttuu valkuaisaineiksi.

Keväällä karhu herää talviunesta maalis-huhtikuussa, kun auringon sulattama lumi valuu sen pesään. Talven jälkeen karhu-urokset lähtevät naaraita aikaisemmin liikkeelle. Urokset lähtevät liikkeelle yleensä heti, kun lunta on riittävän vähän hirvien metsästykseen. Naaraat pentuineen lähtevät liikkeelle vasta maan ollessa kokonaan sula. Odotellessaan lumen sulamista karhu tekee pesän lähelle tai pesään oksista makuupaikan ja syö puiden silmuja sekä vesikasveja pesän läheltä. Lumipeitteen vähennyttyä tarpeeksi karhu alkaa metsästää hirviä. Jollei tämä onnistu, se täyttää ravinnontarvettaan muurahaisilla. "


                                                                      Ylläoleva teksti löytyy Wikipediasta


Talviuni. Mikä suloinen ajatus. Voisi nukkua pimeimmän ajan ja herätä joskus huhtikuun alussa. Ehkä Jouluksikin voisi herätä hetkeksi. Karhua mukaillen on hiilareita nautittu runsaasti koko kesä ja syksy, joten vararavintoakin riittäisi muutamaksi kuukaudeksi ihan omasta takaa. Ja jos olisi vielä hedelmällisessä iässä, niin miten näppärää olisi pyöräyttää ne perilliset unien aikana. Sitä vaan mietin, että mitä ne karhunpennut touhuaa omine nokkineen sen ajan, kun emo vetelee hirsiä?

Kyllä on tosiaan käynyt jonkinmoinen suunnitteluvirhe ihmisen kohdalla: Koko pimeä talvi pitää kärvistellä hereillä, halusi tai ei. Mistäköhän voisi ryhtyä hakemaan vahingonkorvauksia?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miki Liukkonen 1989-2023

Kuolleet lehdet

K-H