Lepattelua

Korona-aika on saanut aikaan monenmoisia rutiineja ja ajantappo-konsteja. Kovassa nosteessa omalla kohdallani ollut käsillä tekeminen. Sukkia ja pipoja on neulottu, palapeleja koottu.

 Lukeminen tietysti kulkenut aina mukana. Samoin useita elokuvia ja sarjoja tullut katsottua.

Jotta selviää täyspäisenä rajoituksista ja kotoilusta (joka tosin ei ole Tohtori Höyhenelle mikään rangaistus), on hyvä pitää rutiineista kiinni. Kannattaa nousta ajoissa, peseytyä, juoda kahvia, pedata sänky. Laittaa naama kuntoon, vaikkei olisikaan mitään menoa. Oman kokemuksen mukaan koko päivän löhöily on lähinnä masentavaa. Paitsi ehkä teini-ikäisille.

Vähän huolestuttaa, mikä on työtilanne sitten, kun viimeisin tutkinto suoritettu. Löytyykö alan töitä vai pitääkö palata entisiin hommiin. Varsinkaan kun työtilaisuudet tuntuvat korona-ajan myötä vähentyneen kaikilla. Paitsi ehkä hoitoalalla ei. Toisaalta on turha hajottaa päätään suremalle asioita, joille ei voi mitään. Kannattaa uskoa siihen, että yleensä kaikki loksahtelee kohdilleen, ennemmin tai myöhemmin.
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Out of the box

Hyvä jätkä

Helle. Uhka vai mahdollisuus?