Oikukkaat

 Tohtori Höyhen kohtasi oikukkaan ihmisen. Sellaisen, jonka seura saa aina vähän epävarmaksi. Yhtenä päivänä oikukas on aurinkoinen ja puhelias. Seuraavana päivänä puhaltaakin myrskytuuli ja kaikki on oikukkaalla enemmän tai vähemmän pielessä. Mielipiteissäänkin hän on äkkiä täysin eri mieltä kuin edellisenä päivänä ja yleisesti ottaen kaikki ovat enemmän tai vähemmän huonoja, huolimattomia, kykenemättömiä jne. Paitsi oikukas. Joka ei ole huono, huolimaton eikä kykenemätön. 

On asian ärsyttävyyden lisäksi myös jotenkin huvittavaa, että oikukas ihminen oikeasti uskoo, että maailma pyörii sillä tavalla, että oikukkaan oikuttelut ja mielenilmaisut ovat ihan fine ja ok. Vaikkeivat ole yhtään fine eikä lainkaan ok.

On turhauttavaa ja raskasta seurata oikukkaan ihmisen toimia. Yleensä nämä oikukkaat vielä julistautuvat "erityisherkiksi", joten heitä pitäisi heidän mielestään kohdella keskivertoa hellemmin kuin kanssasisariaan tai -veljiään. Sitä virhettä ei kannata tehdä. Paras tapa on ehkä poistua oikukkaan läheltä silloin, kun hänellä on erityisen huono päivä. Jos se ei ole mahdollista, niin sitten hänelle on pakko huomauttaa, että hiekkalaatikolla on muitakin lapionheiluttajia kuin hän. Ja että kaikilla oikeus saada hyvä kakku, eikä pahaa kakkua.