Tohtori Höyhen

  Aamulenkillä koiran kanssa taas mietiskelin monenmoista. Minullahan on aina ollut taipumus ajatella tavallaan liikaa. Aivoissa käy melkoinen surina ja ajatuksia risteilee. Tavallaan se on vähän yllättävääkin, koska kuitenkin ihmisenä kestän melko hyvin tylsyyttä ja yksinäisyyttä. Vai senkö takia aivoissa suriseekin?? Mene ja tiedä. Maaliskuu on mennyt jotenkin koko ajan sairastellessa. Ihan siis käsittääkseni perusflunssaa, joka jossain kohtaa jo olevinaan oli poiskin, mutta tuli uudestaan. Ehkä se viime viikon kuntosalikäynti tai siis kaksi käyntiä oli kuitenkin liian varhaista. Nyt olenkin ollut vähän harmissani kuntokuurini jonkinlaisesta suvantovaiheesta. Toisaalta olen kuitenkin päivittäin tehnyt koiran kanssa 3 lenkkiä, että ei tämä ihan niistämiseksi ole mennyt. Kuntokuuriin liittyen olen sovitellut vanhojakin vaatteita. Minulla on siis kaapissani jopa yli 10 vuotta vanhoja vaatteita, joita voin yhä käyttää. Kulutus on siis mukavasti vähentynyt, en osta oikeastaan vaatteit...

                                                            RIP Hannu Karpo 1942- 2025 Katsoin Areenasta dokumentin legendaarisesta toimittajaHannu Karposta. Hieno mies ja hieno ura, jossa tosiaan tinkimättömästi puolusti heikompiosaisia ja nosti rohkeasti esiin yhteiskunnan vääryyksiä. Alkoi mietityttää, että onko enää nykyään sellaisia ihmisiä, jotka laittavat tinkimättömästi itsensäkin peliin ja uskaltavat esittää rohkeaakin kritiikkiä? Ei kyllä ihan heti tullut nimiä mieleen. Toki varmasti on ansioituneitakin nuoria dokumentaristeja, kuten vaikkapa ohjaaja/käsikirjoittaja Sami Kieksi. Onneksi on. Karpon ura ja tinkimättömyys kyllä hakee vertaistaan. Hän sai myös paljon vastustusta ns valtaapitäviltä, mutta oli kyllä sellainen kovis, jota ei nujerrettukaan niin vaan. Jossain vaiheessa hän näyttäytyi jopa hieman koomisenakin hahmona karv...

  Kevät on kyllä ihan kivaa aikaa. Lukuunottamatta mm sitä, että kotona näyttää siltä, kuin ei olisi paljoakaan rättiä heiluteltu: ikkunat sameat ja pöly peittää tasaiset pinnat. Koiratalous. Seliseli. No, joskus kuitenkin tulee siivottua. Pari kertaa viikossa imurointia ja satunnaisesti lattian pesua. Ne ikkunat pestään kunhan keritään (lue:viitsitään).  En toisaalta ihmettele, että ihmiset myös masentuvat herkästi keväisin. Aurinko paljastaa ehkä liikaa. Ihmiset kömpivät ulos koloistaan. Ulkona liikutaan enemmän ja alkaa toukotyöt, veneily ja muu sosiaalinen seurustelu. Yksinäinen tuntee varmaan olonsa helposti vieläkin yksinäisemmäksi. Aina välillä seuraan yhtä tuttavapariskuntaa (itseasiassa olemme tutustuneet sitä kautta, että lapsemme seurustelivat keskenään muutaman vuoden). Heille tuo veneily on nyt muutaman vuoden ollut SE juttu. Kaikki pyörii sen yhteisön ympärillä ja harva se viikonloppu heillä on yhteisiä menoja sillä porukalla, johon tutustuneet veneilyn parissa....

  Nyt on taas keväällä vaaleja tulossa ja ehdokasasettelu kiihkeää. Aika usein ihmetyttää joidenkin ihmisten into asettua ehdokkaaksi. Siis sellaisten ihmisten, joilla ei oikeastaan ole haluakaan vaikuttaa millään muulla tavalla kuin mukailla laput silmillä ryhmän päätöksiä. Toisaalta ihanne-kannattaja monelle puolueelle; kunnon kumileimasin. Itsekin olen ollut joskus mukana kuntapolitiikassa asuessani toisella paikkakunnalla. Nykyiselläkin kotipaikkakunnalla on joskus pyydetty. En jotenkin ole halunnut. Syynä on lähinnä se, etten kauheasti jaksa olla julkisesti arvosteltavana ja väärin ymmärrettynä. Kritiikkiä tulisi, koska en kuitenkaan malttaisi olla hiljaa ja kiltisti. Toki ehkä näin vanhempana olen jo ehkä hiukan oppinut kommunikoimaan hillitymmin. Yksi asia, jota olen aina ihmetellyt, on se, että eivätkö ihmiset äänestäessään oikeasti käytä aivojaan yhtään? Esimerkiksi on aivan absurdia, kun duunari/keskiluokkainen ihminen kannattaa kokoomusta. Niin ei saisi tehdä, vaikka se ...

  Katsoin tämän dokumenttisarjan, jossa eri kulttuurialojen edustajat kertovat, millaista on työskennellä naisena kulttuurin kentillä. Kuten ohjaaja Maria Seppälä sanoo: "Ylen arkisto on ollut meille aivan uskomaton lähde, kun olemme halunneet kuvata sitä ajan henkeä, jossa nyt koomisena näyttäytyvä sovinismi oli aivan normaalia". Monenlaisia ajatuksia ehti herätä dokumenttisarjaa katsellessa. Upeasti oli kerrottu mm siitä, miten mm säveltäjä Kaija Saariaho rikkoi aikoinaan lasikattoja. Kaikki muutkin haastattelut olivat hienoja ja erilaisia, osa jopa erittäin innostavia.  Tietenkin tuli mieleen se, että ei se syrjintä ja epäoikeudenmukainen kohtelu kosketa vain naisia. Kyllä miehetkin ovat siitä taatusti osansa saaneet. Ja mieleen piiirtyi myös Mariskan hiukan tavallisimmista kommenteista poikkeava kannanotto. Hän antoi ymmärtää, tai niin minä sen ainakin ymmärsin, että toimii mieluummin miesporukoissa. Ja syy oli siis se, että hänen mielestään miehet pystyvät jotenkin parem...

  Katsoin eilen Areenasta jotain muutama vuosi sitten tehtyä dokumenttia hotellien kerrossiivoojista sekä heidän etujaan hoitavasta luottamushenkilöstä. Oli itseasiassa aika silmiä avaava. Hotellien siivouksethan kai etupäässä kilpailutetaan. Suomeksi sanottuna revitään kaikki tehot irti työntekijöiden selkänahasta. Tässä dokumentissa yhden huoneen siivoamiseen oli kellotettu noin vartti tai pari minuuttia siitä yli. Kuitenkin alle 20 minuuttia. Päivässä piti siivota keskimäärin 26-28 huonetta. Sarjassa kuvattiin näitä siivoojia sekä heidän esimiehiään, joiden toiminta ja käytttäytyminen varsinkin oli melko luokatonta. Tämä kylpylähotelli siis sijaitsi itärajalla, ja hotellivieraina kävi tuohon aikaan vielä paljon venäläisiä. Työntekijöitä oli monesta maasta. Suomalaisten lisäksi mm Aasiasta, Virosta ja Venäjältä. Esimiesten epäsuosiossa olivat erityisesti suomalaiset työntekijät, varsinkin pidempään olleet. Nämä kun ymmärrettävistä syistä peräsivät palkan ja muidenkin etuisuuksien...