Naisten monimutkainen maailma

 

Naiset ovat hyvin monimutkaisia olentoja. Nainen voi suuttua oikeastaan ihan mistä vaan. Siitä, mitä joku sanoi tai ei sanonut, teki tai oli tekemättä, oletti tai oli olettamatta. Olen nyt jostain syystä joutunut viime aikoina pohtimaan näitä naisten aloittamia mykkäkouluja, joihin ei siis löydy mitään järkevää selitystä.

Vähän aikaa sitten eräs sukuun  kuuluva lopetti viesteihin reagoimisen kokonaan. En keksi muuta syytä kuin eräs kesällä tapahtunut episodi. Eli oli kaunis sunnuntaipäivä ja me ahersimme miehen kanssa takapihalla siivoushommissa. Tämä sukulaisrouva soitti että he tulivat juuri kaupunkiimme (asuvat noin vartin ajomatkan päässä meiltä) ja ovat rannan ravintolassa ja toivovat meitä kanssaan sinne syömään. Kysyin miehen mielipidettä, ja hän oli hikipäissään ja kiukkuisena sitä mieltä, että meillä on hommat kesken ja ne pitää saada valmiiksi ennen sadetta. Ilmoitin sitten että emme valitettavasti nyt pääse. "Jatkakaa" oli rouvan vastaus. Tämän jälkeen ei ole ollut yhteydenpitoa. Voiko tällaisesta siis tosiaan suuttua??

Mielestäni tilanne olisi ollut meillekin helpompi, jos he olisivat vaikka aamulla laittaneet viestiä, että nähdäänkö iltapäivällä jossain. Nuo ex tempore- lähdöt eivät aina onnistu ja kyllähän sitä nyt mielellään vähän laittautuu kuin että lähtee hikisenä kesken pihahommien ihmisten ilmoille.

Toinen outo tapahtuma sattui jo yli vuosi sitten. Aikuistuva tyttäreni oli laittanut itse kummitädilleen viestiä, että voisi tulla joskus kylään. Ihmetteli sitten minulle, miksei tämä kummi vastaa mitään. Leijonaemon ominaisuudessa minä sitten kysymään asiaa tältä tyttären kummilta. Vastaus oli jotenkin outo ja ynseäkin ja totesi siinä, että tyttö voi kyllä halutessaan tulla moikkaamaan häntä tämän kummin liikkeeseen (on siis yrittäjä). Mietin mielessäni että miksei pyydä kotiinsa. Tosin korona-aika taisi olla tuolloin. Laitoin sitten lopuksi että olisit nyt voinut kuitenkin vastata tyttäreni viestiin, johon hän vastasi laittamalla kolme kysymysmerkkiä....''???''....Todella outoa käytöstä, varsinkin kun meillä ei ole ollut mitään erimielisyyksiä tai riitoja ja harvoin tavataan muutenkin. Hänen lähipiiriinsä kuuluva kertoi myöhemmin, että tällä tuttavalla on paljon kummilapsia ja hän ei oikeastaan pidä näihin juurikaan yhteyttä sen jälkeen, kun lapset kasvaneet aikuisiksi. No, kukin taaplaa tyylillään. Silti on kurja olo tyttären puolesta.

Välillä kyllästyttää nämä ihmeelliset sanattomat kaunaisuudet, joita ei koskaan selvitetä. Anoppi on ollut pitkään aika huonona ja ei tosiaan ole enää se sama ihminen, joka aikoinaan oli. Miehen on vaikea kohdata häntä sellaisena, joten hän käy erittäin harvoin hoitokodissa katsomassa äitiään. Anoppi on ihan omissa maailmoissaan ja haluaisi vain päästä pois. 

Miehen sisarukset tuntuvat hiukan paheksuvan miehen käytöstä ja onhan se vähän outoa, mutta ymmärrettävää tavallaan. Minulla ihmeellinen tunne siitä, että oletetaanko jotenkin, että minäkin vastuussa tässä asiassa.?Mielestäni en ole. Ei minun tehtäväni ole pakottaa miestäni hoivakotivierailuihin, jos hän kammoaa niitä.

Luulenpa, että enää jatkossa reagoi mitenkään asioihin, joille en mitään voi. Mykkäkouluilijoille voin kai sitten minäkin todeta että "jatkakaa".